Färsaarten kirjallisuus
pientä mutta elinvoimaista

TS/Kimmo Lilja<br />Färsaarelainen professori ja kirjallisuudentutkija Malan Marnersdóttir näkee maansa kirjallisuuden jälkikolonialistisessa tematiikassa yhtymäkohtia monien muiden maiden vastaavaan traditioon.
TS/Kimmo Lilja
Färsaarelainen professori ja kirjallisuudentutkija Malan Marnersdóttir näkee maansa kirjallisuuden jälkikolonialistisessa tematiikassa yhtymäkohtia monien muiden maiden vastaavaan traditioon.

KIMMO LILJA

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon sai vuonna 1986 färsaarelainen Rói Paturson teoksestaan Líkasum . Juuri muuta lampaistaan ja linnuistaan tunnetun saariyhteisön kirjallisuudesta ei välttämättä äkkiseltään tulekaan mieleen.

Färsaarilla ilmestyy vuosittain noin 160 kirjaa, joista vain noin 10 prosenttia on kaunokirjallisuutta, kertoo Turussa vieraileva kirjallisuudentutkija Malan Marners-dóttir , joka työskentelee Pohjoismaisen kirjallisuuden professorina Tórshavnissa.

15-17 teoksen kirjo on Marnersdóttirin mukaan kuitenkin edustava. Temaattisesti ja sisällöllisesti hän näkee färsaarelaisen nykykirjallisuuden käsittelevän yllättävän kattavasti samaa tematiikkaa kuin muiden Pohjoismaiden kirjallisuus.

Saarilla on käytännössä mahdotonta elää pelkästään taidetta tekemällä. Ainoalla ammattimaisella teatterilla, kansallisnäyttämöllä, on vakituinen johtaja, mutta taiteellinen henkilökunta palkataan produktiokohtaisesti. Kaikki ammattinäyttelijät tekevät elääkseen jotakin muuta, lähinnä opetustöitä.

Toinen vakituinen teatteri on perinteikäs, 1920-luvulla perustettu harrastajaryhmä.

- Meillä ei ehkä nähdä uusinta uutta kansainvälistä draamaa, mutta klassikot sekä färsaarelainen oma näytelmätuotanto ovat hyvin esillä, Marnersdóttir sanoo.

Myös sinfoniaorkesteri toimii samalla periaatteella. Muusikot ovat musiikkikoulujen opettajia ja edistyneitä opiskelijoita. Isoja tuotantoja, kuten requiemeja varten pestataan apuvoimia Tanskasta tai Islannista

Jälkikolonialismin tematiikka

Marnersdóttir on tehnyt kaksi väitöskirjaa. 1980-luvun alussa hän julkaisi tutkimuksen färsaarelaisesta naiskirjallisuudesta sen saaman julkisuuden näkökulmasta. Vuonna 2000 valmistui laaja tutkimus modernista färsaarelaista romaanista.

Hän näkee oman maansa kirjallisuudessa vahvoja yhtymäkohtia sellaisten maiden kirjallisuuteen, joissa jälkikolonialistinen tematiikka on keskeistä.

- Yhtymäkohdat vaikkapa brittiläiseen ns. etniseen kirjallisuuteen ovat selkeät, hän toteaa.

Fäärinkielisen kirjallisuuden juuret ovat 1800-luvun loppupuolella. Aluksi kyse oli yksinomaan puhtaasta vastarintarunoudesta, balladeista. Kansakunnan syntyä ja siihen liittyvää problematiikkaa käsittelevää kirjallisuutta alkoi syntyä vasta 1900-luvun puolella.

Vahvan balladiperinteen vuoksi lyriikka on aina ollut tärkeää, ja proosakirjallisuuden synty onkin selkeästi myöhempää perua.

- Koska kukaan ei elä kirjailijan työllä, ja tuotanto syntyy muun työn ohessa, lyhyen muodon suosimiseen on myös käytännöllinen selityksensä, Marnersdóttir huomauttaa.

Kun kirjailijoiksi aiemmin uskaltautuivat vain opettajat ja muut hyvinkoulutetut ihmiset, tilanne on viime vuosina selkeästi demokratisoitunut. Nyt kirjailijakunnassa on useita itseoppineita, muun muassa kalastajia tai muita ruumiillisen työn tekijöitä.

Huolimatta lyhyen muodon suosiosta on Färsaaren historiasta kirjoitettu myös useita laajoja eeppisiä romaaneja. Erityisesti 1930-40-lukujen suuri murros, siirtyminen talonpoikaisyhteiskunnasta kalastukseen ja kalanjalostukseen perustuvaan talouteen, on synnyttänyt paljon kaunokirjallisuutta.

- Meillä siirryttiin varsin myöhään varsinaiseen rahatalouteen. Sitä ennen kyse oli enemmän vaihtotaloudesta, tuotteita ja saaliita vaihdettiin päittäin, Marnersdóttir sanoo.

Färsaarten tunnetuin kirjailija lienee yhä tanskaksi kirjoittanut William Heinesen . Kirjallisuuden uudistajista Marnersdóttir haluaa nostaa esiin Jens Pauli Heinesenin , joka toi kirjallisuuteen yksilön sisäisen problematiikan modernissa yhteiskunnassa ja myös taiteilijanäkökulman.

Puritaaninen yhteiskunta

Marnersdóttir on syntynyt Färsaarilla ja sanoo pitäneensä aina selvänä, että haluaa myös asua siellä. Hänen lapsuudessaan perhe asui kuitenkin pariinkin otteeseen Tanskassa. Marnersdóttir on opiskellut myös Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Färsaaret on Marnersdóttirin mukaan edelleen varsin puritaaninen yhteiskunta, jossa esiintyy myös paljon uskonnollista fundamentalismia. Sukupuolten välisestä tasa-arvostakaan ei oikein voi puhua, ainakaan taiteessa.

- Valtaosa taiteilijoista on miehiä. Tällä hetkellä tunnetuimmista kirjailijoista vain neljä on naisia. Miesten on yhä vaikea hyväksyä naisia tällä rintamalla.

Puritaanisuus näkyy paitsi kielessä myös sisällössä, vaikkapa seksuaalisuuden käsittelyssä. Homoseksuaalisuus on Färsaarilla yhä kummajainen, mikä on parasta pitää visusti kaapissa.

Dekkaribuumin vanavedessä

Pohjoismaisesta kirjallisuudesta puhuttaessa ei voi ohittaa viime vuosien voimakasta kansainvälisestikin tunnettua dekkaribuumia. Kuinka ollakaan, myös Färsaarilla on lyödä oma korttinsa pöytään.

- Meillä on yksi dekkarikirjailija, Tanskassa asuva Jógvan Isaksen , joka on julkaissut kolme Tórshavniin sijoittuvaa modernia rikosromaania. Niiden päähenkilö on toimittaja, ja kirjoissa tapahtuvat rikokset ovat hyvin samantyyppisiä kuin muissakin pohjoismaisissa rikosromaaneissa. Todellisuudessa Färsaarilla ei juuri tapahdu rikoksia, eikä varsinkaan sellaisia, joita Isaksenin päähenkilö tutkii.

Isaksenin tähänastisen tuotannon teemoja ovat olleet muun muassa Tórshavnin maisemiin kätketty natsiajan aarre, öljyporaustoimintaan kytkeytyvä prostituutio ja laiton valaanpyynti.

- Isaksenin teoksissa näkyy selviä vaikutteita Dashiell Hammettilta , Gunnar Staalesenilta sekä Sjöwall & Wahlööltä .

Isaksenin romaaneja on käännetty tanskan ohella ainakin saksaksi. Muuten färsaarelainen kirjallisuus ei pääse juhlimaan kansainvälisellä huomiolla.

- Systemaattista käännöstoimintaa ei ole. Färsaarelaiset lukevat oman kirjallisuutemme ohella tanskankielistä kirjallisuutta, sekä alkuteoksia että käännöksiä.

Färsaarilla on vain yksi, vuonna 1984 perustettu televisiokanava, joka lähettää viikossa 6-7 tuntia omaa tuotantoa: neljä uutislähetystä, kulttuuriuutiset ja lastenohjelmia. Muun ohjelma-ajan täyttää Tanskan television ohjelmisto.

Färsaarilla ei juuri ole maahanmuuttajia, mutta ei myöskään Islantia sävyttävää "amerikkalaisuutta".

- Vajaan 20 000 asukkaan Tórshavnissa on yksi kiinalainen ravintola ja Burger King, siinä meidän kansainvälisyytemme, Mar-nersdóttir naurahtaa.

Kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin kirjailijailta tänään klo 20 Aboa Vetus & Ars Nova -museossa ei ole yleisölle avoin. Tilaisuus on tarkoitettu vain konferenssin osanottajille toisin kuin Turun Sanomissa 9. 8. kerrottiin.