Tarmo Manni Saarijärvelle näytelmähenkilönä
IRMELI HAAPANEN
Viime vuosisadan valovoimaisimpiin näyttelijöihin kuulunut Tarmo Manni (1921-1999) nousee jälleen näyttämölle. Tällä kertaa hän on kuitenkin itse roolihenkilö, jonka esittämiseen tarvitaan kolme eri ikäistä miestä. Leevi Korkkulan Tarmo Mannin elämästä kertova näytelmä Suot siellä saa ensi-iltansa tänään Mannin synnyinseudulla Saarijärvellä.
Teatteri Lumperossa nähtävä Suot siellä kattaa päähenkilön elämästä keskeisiä asioita 1930-luvun alkupuolelta aivan hänen viimeisiin elinvuosiinsa. Mannia näyttelevät hänen eri ikävaiheissaan 10-vuotias Joel Toivanen , Paavo Honkimäki ja Hannu Huuska .
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Saarijärven Kalmariin ja Lannevedelle, Helsingin Munkkiniemeen sekä Porvoon lähelle Marimekon aikoinaan omistamaan Bökarsiin, jota emännöi Mannin läheisimpiin ystäviin kuulunut Armi Ratia . Häntä näyttelee Ritva Oksanen .
- Näytelmä on yhdistelmä faktaa ja fiktiota. Mannin elämän perusasiat ajetaan tosina, ja dialogia kirjoittaessani kuulin Mannin äänen. Mukana on kuitenkin paljon myös kuvitteellisia henkilöitä, Korkkula kertoo.
Sanomalehtimiehenä ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Leevi Korkkula kuului Mannin pitkäaikaisiin ystäviin.
- Tutustuin häneen ollessani Ilta-Sanomien toimittajana, ja hänestä tuli meille perhetuttu 30 vuodeksi. Hyvin pian aloin ajatella, että kirjoitan hänestä vielä jotain, joten aloin kerätä lehtileikkeitä Mannista ja panin muistiin hänen lausahduksiaan.
Korkkula on aiemmin kirjoittanut Mannista 35-vuotistaiteilijajuhlakirjan taiteilijan vielä eläessä.
Korkkula kuvaa Mannia todelliseksi persoonallisuudeksi ja ilopilleriksi, joka pystyi muutamassa sekunnissa vaihtamaan hahmoa.
- Mutta ei Manni aina näytellyt, hän oli aito ihminen ja luotettava ystävä, jos kuka. Hänessä oli myös elämänviisautta.
Mannin rooleista mieleenpainuvimpia ovat olleet sotamies Honkajoki Edvin LaineenTuntemattomassa sotilaassa sekä auervaaramainen naisten viekoittelija Gabriel, tule takaisin -elokuvassa. Suomalaisen näyttämötaiteen historiaan on jäänyt hänen tulkintansa Nikolai GogolinMielipuolen päiväkirjasta.
- Manni työskenteli 41 vuotta Kansallisteatterissa, ja hän sai heti alkuun isoja rooleja. Uran varrelle mahtui hiljaisempiakin aikoja, joita Manni kuvasi hyllyllä olemiseksi. Olen ottanut näytelmääni mukaan myös näitä uran ongelmakohtia, Korkkula kertoo.
Vaikeinta hänen mukaansa oli kuitenkin kirjoittaa Mannin homoseksuaalisuudesta.
- Se oli osa hänen persoonallisuutta ja aiheutti jännitettä hänen elämässään, joten ei sitä poiskaan voinut jättää. Toivon, että olen onnistunut kuvaamaan asian ilman että se tuntuu lapselliselta tai loukkaavalta. En myöskään halua, että homoseksuaalisuus nousee näytelmässä tärkeimmäksi ongelmaksi.
Suot siellä -näytelmän ohjaaja Veli-Pekka Halmila on sanonut haluvansa raapaista esityksellä Tarmon sielua, mihin tavoitteeseen käsikirjoittaja täysin yhtyy.
- Kaikilla on mielikuva Tarmo Mannista. Toivon, että esityksen nähtyään ihmiset kysyvät, tunsinko minä häntä sittenkään. Emme myöskään väitä, että meidän tulkintamme on koko totuus Mannista.
Musiikkipitoisen Suot siellä
-näytelmän esitykset jatkuvat heinäkuun 23. päivään saakka. Elokuun loppuun asti voi tutustua Mannin elämään Saarijärven museon järjestämässä Tarmo Manni
-näyttelyssä kaupungintalolla. Nähtävillä on rooliasuja 1940-luvun lopulta 1990-luvulle. Esillä on myös Mannin kodin sisustusta, taideteoksia, esineitä, kirjoja, äänilevyjä ja valokuvia, minkä lisäksi taiteilija on itse läsnä filmeillä ja nauhoilla.