ANTTI JÄRVI
Galleria Titanikissa on parhaillaan käynnissä puutyöpaja turkulaisille ammattitaiteilijoille. Sahanpuru lentää, kun gallerian sisä- ja ulkopuolelle asettuneet taiteilijat työstävät puusta veistoksia, kaivertavat puulaattoja ja vedostavat niillä puupiirroksia.
Moni ohikulkija on jo ehtinyt ihmetellä gallerian edustalla lojuvia puupökkelöitä ja moottorisahan kanssa puuhaavia taiteilijoita. Viikonlopusta alkaen riittää lisää hämmästeltävää, kun puusta valmistetut teokset levittäytyvät gallerian ikkunoihin ja Itäisen Rantakadun puihin.
- Idea projektiin lähti ulkona olevista puista ja sen pohdiskelusta, kenelle kaupunkitila kuuluu. Halusimme tuoda tekemisen menoa kaupungin keskelle, kertoo taidegraafikko Sirkku Ketola .
Ja menoa taatusti riittää.
Myös yleisö pääsee katsomaan, kuinka kirves heiluu, taltta nakertaa ja hiomakone laulaa. Työpaja jatkuu sunnuntaihin 16. heinäkuuta saakka, ja sisään voi poiketa aina, kun taiteilijoita on paikalla. Taiteen takia ei puita ole kaadettu, vaan pajan materiaali on peräisin kaupungin viheryksiköltä.
Vuorijalava sopii veistopuuksi
Yli 30 ammattitaiteilijan joukosta löytyy sekä niitä, jotka tuntevat jo hyvin puunveiston ja puupiirroksen, että niitä, jotka ovat molemmista tekniikoista kiinnostuneita.
Konkareihin lukeutuu kuvanveistäjä Simo Helenius , joka on jo neljän vuosikymmenen ajan tehnyt puuveistoksia. Keskeinen materiaali puu on ollut hänelle 1980-luvulta lähtien.
Vuosien varrella ovat tulleet tutuiksi lukuisat puulajit.
- Eniten olen käyttänyt vuorijalavaa. Se on luja puu, joka ei kuivuessaan halkeile paljon. Myös poppeli ja saarni soveltuvat puunveistoon hyvin, Helenius kertoo.
Materiaalina puu ei ole aivan helpoimmasta päästä. Oman ongelmansa tuovat säänvaihtelut.
- Ulkomailla näkee puuveistoksia ulkona, mutta Suomessa ne eivät selviä kauan ilman vahinkoja.
Puunveisto periytyy kansantaiteesta, ja myös monet nykykansantaiteilijat käyttävät materiaalinaan puuta. Modernin puunveiston puolelta Helenius mainitsee Kain Tapperin , Mauno Hartmanin , Antti Louhiston ja Viljo Mäkisen.
Puupiirros nivoutuu kiinteästi Suomeen
Puupiirrostaide on elänyt vahvana Suomen taidegrafiikassa Akseli Gallen-Kallelan ajoista lähtien. 1970-luvulla puupiirroksen suosiossa tapahtui notkahdus, mutta tänä päivänä puulaatoilla vedostaminen on jälleen yleistymässä.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimi Salon taidemuseossa toukokuun lopussa päättynyt suomalaisen puupiirrostaiteen vientinäyttely Puun peili , jossa olivat mainiosti edustettuina monet nykypäivän puupiirtäjät.
- Uskon, että puupiirros innostaa nuoriakin. Se on loppujen lopuksi aika helppo tekniikka - etenkin silloin, kun ei tee monella laatalla ja värillä, toteaa puupiirroksen kanssa ahertava Sanna Vainionpää.
Työpajan taiteilijoista grafiikkaa valmistaa arviolta kolmasosa ja loput puurtavat puunveiston parissa. Tekniikat menevät sikäli sekaisin, että osa graafikkoina tunnetuista taiteilijoista työstääkin veistoksia.
Vedoksia saatetaan nähdä laminoituina puissa tai sitten gallerian ikkunassa. Ripustusta ei ole tarkkaan suunniteltu, vaan työt hakeutuvat paikoilleen tilanteen mukaan. Näyttelyn on tarkoitus laajentua jatkuvasti ja muotoutua uudelleen työpajan päättymiseen asti.
Työpajan järjestää taiteilijajärjestö Arte ry, mutta mukana on myös muita paikallisia taiteilijayhdistyksiä. Työpaja ja siihen liittyvä Kevyesti -näyttely on samalla lähtölaukaus sarjalle taidenäyttelyitä, joita toteutetaan joka kesä Auransillan ja Rettiginrinteen väliselle alueelle. Vuoden päästä luvassa on kansallinen puunveistäjien kutsunäyttely.
- Tämänvuotinen näyttely on tavallaan harjoitusta tuolle ensi kesän näyttelylle, kertoo Arten puheenjohtaja Reino Koivula .
Hän muistuttaa, että gallerian ulkopuolella on nähty näyttelyitä aiemminkin 1970-luvulla. Tuota perinnettä halutaan nyt elvyttää.
Tapahtumaa ovat suunnitelleet Sirkku Ketola ja kuvanveistäjät Timo O. Nenonen , Suvi Saarainen , Noora Vainio sekä Juha Welling .
Kevyesti-näyttely on esillä Itäisellä Rantakadulla Auransillan ja Rettiginrinteen välisellä alueella 1.-30. heinäkuuta.
