Merenneidon kaiho luo pohjaa
pysyvälle lasten- ja nuortenteatterille
ERJA HYYTIÄINEN
Kaipaus tulla joksikin muuksi. Elää elämää, jossa kaikki on toisin, paremmin. Siinä on kiteytettynä raumalaislasten ja -nuorten näytelmän ydin. Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon puistossa esitettävä näytelmä yhdistää vanhan pihapiirin, vanhan sadun ja nykyaikaisen ilmaisun.
Näytelmä on osa tämänvuotista Merestä-projektia. Sen sielu on Satakunnan näyttämötaiteen läänintaiteilija Hilkka Hyttinen . Yhden naisen hanke Merestä ei kuitenkaan ole, mukaan on saatu vankka taustatuki aina oman kaupungin eri toimialoilta Satakunnan lastenkulttuuriverkostoon ja TVO:hon saakka.
Projektin aikana Rauman merimuseolla järjestettiin Leikkis-draamaleiri, Säkylän harrastajateatterilaiset loivat pienoisnäytelmän ja Kari Mäkiranta veti romusoitintyöpajan. Huipentumana koetaan heinäkuun alussa Merenneito -näytelmä.
Ote muuttajan tunteista
Merenneito valikoitui näytelmäksi aikana, jolloin Raumalla maahanmuuttajien kanssa tehtävä taideprojekti oli vielä ideointiasteella.
Ajatuksena oli, että maahanmuuttajat rakentaisivat Lönnströmien taidekodin pihalle teoksiaan, ja näytelmä kulkisi samassa teemassa. Maahanmuuttajien kanssa tehdyn projektin eteenpäin vieminen viivästyi kuitenkin toukokuulle, joten teoksia ei nyt pihalla nähdä. Ajatus kaihosta jäi kuitenkin itämään.
- Merenneidossa on jotain samaa kuin maahanmuuttajien elämässä. Ihminen kaipaa jonnekin muualle, missä kaikki on täydellistä. Kun sinne sitten pääsee, on edessä karvas pettymys, Hilkka Hyttinen sanoo.
Merenneito on nuorten luomus maskeista lavasteisiin ja musiikista tulkintaan. Hans Christian Andersenin sadun sanomasta pidetään tiukasti kiinni, mutta sen ilmaisutapa on tuotu nykyaikaan. Siksi Raumalla saattaakin seikkailla kaksi eri prinsessaa sekä riipivällä äänellä laulava merennoita.
Koordinaattori hakee yhteyden
Lavastukseen on meren tunnelmaa haettu muun muassa meren kohinaa kuuntelemalla, maskeerauksessa on luotettu nuoren ihmisen iholle sopiviin kasvomaaleihin. Lähtökohtana on ollut nuorten oma kyky tehdä teatteria. Puvustustyöryhmä on 17-vuotiaan Laura Impolan johdolla luonut mielikuvitusmaailman asut pääosin kierrätysmateriaaleista.
Pääosa esiintyjistä on 12-14-vuotiaita. Varttuneempiakin raumalaisia näytteleminen kiinnostaa, mutta kesätyöt veivät pois Merenneidon parista. He päässevät mukaan syksyllä Raumalla käynnistettävään uudentyyppiseen lasten- ja nuortenteatterin hankkeeseen. Rauman teatterikerhon nimissä saatu hankeavustus suunnataan todennäköisesti koordinaattorin palkkaamiseen.
Tähän saakka nuoret ovat voineet esiintyä kolmenkin eri ryhmän riveissä, mutta toiminnassa on saattanut olla katkoja. Koordinaattori toisi pidempää aikajännettä ja mahdollistaisi uudenlaisen, eri kulttuurin muodot yhdistävän tekemisen.
- Isommille ei enää riitä pelkkä harrastaminen, he haluavat tavoitteellista toimintaa. Ja minä pidän tärkeänä, että pojille perustetaan omia ryhmiä. Niin tasa-arvosta kun puhutaankin, tyttöjen tapa ilmaista ja työstää asioita on erilainen kuin poikien tapa, Hyttinen sanoo.
Merenneito Raumalla Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseon pihalla (Syväraumankatu 41). Esitykset 1.-9.7., tiedustelut 040 041 5273.