Kulttuuri

Urkumusiikkia Italiasta ja Nousiaisista

TS/Matti Sikanen<br />Musiikin sekatyömies, urkuri Matti-Veikko Kuusi lämmittelee konsertissaan muun muassa Väinö Raition kappaleita.
TS/Matti Sikanen
Musiikin sekatyömies, urkuri Matti-Veikko Kuusi lämmittelee konsertissaan muun muassa Väinö Raition kappaleita.

AIJA HAAPALAINEN

- Onhan se kova paikka, toteaa mikkeliläinen urkuri Matti-Veikko Kuusi valmistautuessaan tiistai-illan konserttiinsa Turun tuomiokirkon iltamusiikkisarjassa. Vuosikymmenten rutiini ja monet haasteelliset tehtävät Mikkelin musiikkielämässä eivät ole pyyhkineet esiintymisjännitystä tiehensä.

Kuusi korostaa olevansa musiikin sekatyömies, ei pelkästään urkuri. Hän johtaa useita kuoroja, opettaa pianon- ja urkujensoittoa ja on toiminut myös musiikkiarvostelijana.

- Olen puheenjohtajana liiankin monessa kirkollisessa yhdistyksessä, Kuusi naurahtaa. Päätyökseen hän on vuodesta 1977 ollut kanttorin virassa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa.

Monien musiikkitehtäviensä vastapainoksi Kuusi viihtyy ulkona. Pyöräilevä kanttori on tuttu näky Mikkelin kaduilla ja lähiseuduilla.

- Pyöräilen kahdesta kolmeen pidempää, noin 50 kilometrin lenkkiä viikossa.

Marjastus, puutarhan hoito ja soutaminen ovat myös Kuuselle mieluisia harrastuksia. Saimaalle on kotiovelta puolitoista kilometriä, ja missäpä olisikaan kauniimmat maisemat soudella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tiistai-illan ohjelmansa alkuun Kuusi on koonnut italialaisen kokonaisuuden. Aluksi kuullaan barokkisäveltäjä Niccolo Porporan neljä fuugaa. Liki viidenkymmenen oopperan säveltäjä on käsitellyt fuugarakennettakin tietyllä dramatiikalla.

- Fuugat ovat hienosti rakennettuja, eivät mitenkään helpon kaavan mukaan tehtyjä. Niissä on laulavaa melodisuutta ja värikästä soinnutusta, Kuusi luonnehtii.

Toinen italialaissäveltäjä G. B. Razioli on Mozartin aikalainen. Konsertissa kuultavan sävellyksen Kuusi arvelee olevan alun perin jonkun soolokonserton hidas osa, sovitettuna uruille.

J.S. Bachin sävellyksistä Kuusi on valinnut Preludin ja fuugan C-duuri . Teoksen muoto on selkeää perintöä Buxtehudelta, pohjoissaksalaiselta varhaisbarokin mestarilta.

Konsertin loppupuoli on suomalaista urkumusiikkia. Suomalaisen modernismin uranuurtajiin kuuluneelta Väinö Raitiolta (1891-1945) kuullaan kolme teosta.

- Raitio on värien ja tunnelmien säveltäjä, ja hänen sävelkielessään on sekä romanttisia että modernistisia piirteitä. Olen ottanut nämä kappaleet noin 25 vuotta sitten ohjelmistooni ja lämmitin ne nyt uudelleen.

Konsertin päättää Nousiaisissa asuvan Antti Haapalaisen sävellys Magnificat vuodelta 2003.

Urkukonsertti tuomiokirkossa tänään tiistaina klo 20.