Tulevaisuus
turhuuksien Turussa

TS/Jonny Holmén<br />Kirjailija Reijo Mäki.
TS/Jonny Holmén
Kirjailija Reijo Mäki.

TUOMO KARHU

Reijo Mäki on kypsytellyt Hard Luck Cafeksi ristimäänsä romaania poikkeuksellisen pitkään.

- Perusidea annettiin minulle ylhäältä jo viime vuosituhannen lopulla, viisi kuusi vuotta takaperin. Ajatus kiteytyi, kun Suomen Kuvalehti pyysi samoihin aikoihin eri kirjailijoilta neliosaisia novelleja. Kirjoitin tulevaisuuteen sijoittuvan jutun, joka jätti asian hautumaan takaraivoon. Pikku hiljaa tarinaan rakentui eri tasoja, Mäki kertoo.

- Kun yleensä kirjani ovat kaikkine suunnitteluineenkin vuoden tai korkeintaan puolentoista projekteja, tämä on siis ollut epätavallisen pitkä projekti. Siksipä olenkin asettanut aika lailla toiveita tähän kirjaan.

Aivan ensimmäistä kertaa Mäki ei liiku tulevaisuudessa, sillä jo Tatuoitu taivas (1996) sijoittui tulevaisuuden Euroopan unionin pääkaupunkiin Union Cityyn. Siinä kirjassa Vares ei ollut mukana ollenkaan, kuten ei alun perin Hard Luck Cafessakaan .

- Jännärissä on pienoinen ongelma, että etsivä on jo aika ikämies. Siksi romaanin kuvioon ilmestyi väkisinkin nuorempi kaveri, jolla on Vareksen profiili, hymy ja naurun käkätys, mutta äitinsä ruskeat silmät. Tuo Vareksen jälkikasvu saapuu Turkuun tapaamaan isäänsä ensimmäisen kerran elämässään. Ilman jälkeläistähän olisi voinut käydä niin, että kirjaa olisi luonnehdittu myyntikatalogeissa tyyliin "Jussi Vareksen vanhuusvuodet", ja kirjan taru olisi ollut siinä.

Jostain tulivat sudet

Hard Luck Cafe on synkkävireisempi kuin Reijo Mäen aiemmat teokset. Romaanin Turku on mahdollisimman kaukana kulttuuripääkaupungin titteliä havittelevassa kaupungissa viime kuukausina maalaillusta näkymästä. Vares viettää vanhuuden päiviään turhuuksien Turussa, joka on rapistunut pakolaisten kansoittamaksi turvattomaksi villiksi länneksi. Esimerkiksi Puutori on muuttunut Mustalaistoriksi, jossa sijaitsee "Romaniasta, Turkista, Bulgariasta sekä Slovakiasta kaukaiseen Pohjolaan vaeltaneiden mustalaisten kohtalaisen pysyvä leiri". Jussi Vareskin on joutunut vaihtamaan yksityisetsivän hommansa kurjaan työpaikkaan drive-in-bordellin yöportsarina.

- Synkkyys johtuu osittain siitä, että tulevaisuuteen sijoittuvat leffat ja kirjat yleensäkin ovat dystopioita. Aurinkoinen kukkaketo ei vain toimi tällaisten tarinoiden taustalla. Toisaalta, eihän siitä pääse mihinkään, että tässä meidän maailmassamme on valtavasti uhkakuvia. Mutta toki kirjassa on myös tahallista, dramaturgista ylivärittämistä ihan vain oikeiden sävyjen esiin saamiseksi, Mäki sanoo.

Niin tai näin, hän myöntää näkyjensä lohduttomuuden.

- Kupittaanpuistossakin on jopa kahdeksassa kerroksessa ruosteisia, pakolaisten asuttamia kontteja, joiden edustoilla ihmiset keittävät ruokaa avonuotioilla ja kaiken maailman kaminoitten päällä. Lisäksi talvet ovat todella kylmiä, ja susia liikuskelee ihan kaupungin laitamillakin. Yhtenä tammikuun päivänä tanskalaiset santarmit, jotka pitävät täällä järjestystä, ampuvat Ursininkadulla ison urossuden. Niin, maisema on kieltämättä hiukan muuttunut, Mäki virnistää.

- Kirjan ensimmäinen työnimi oli muuten Jostain tulivat sudet. Ulkomaankieliseen nimeen päädyin saatuani paketin, jossa oli teepaita ja lähetekirje, jossa luki "Hard Luck Café, Kakola". Jotenkin vain tuntui, että tällaisessa kirjassa tuollainen nimi voisi toimiakin. Varsinkin kun parempaakaan ei keksitty.

Pöntinen, The Rasmus Pöntinen

Pelkkää synkistelyä Hard Luck Cafe ei sentään ole. Vares muun muassa törmää The Rasmus Pöntiseen, joka on saanut etunimensä samannimiseltä suomalaisyhtyeeltä.

- Kavereitten kesken hänet tunnetaan vain nimellä The. Hän on aloitteleva muusikko, jolla on aika paha alkoholiongelma. Hänellä on The Adhd -niminen bändi, joka on ollut hukassa kaksi vuotta ja löytyy vasta kirjan lopulla.

Romaanin erittäin monenkirjavassa henkilökatraassa riittää muutakin hekoteltavaa.

- Esimerkiksi Vareksen entinen tyttöystävä Nasdaq - joka myös hankki Vareksen töihin autobordelliin - on eskimo ja ihmisenä kylmä kuin Grönlannin napajäätikkö. Melkoinen friikkishowhan kirjani on, Mäki nauraa.

Hänen mielestään on pelkästään luonnollista, että romaanin henkilöt ovat enemmän tai vähemmän kelvottomia, koska "koko Euroopan unioni on täysin epäonnistunut rakennelma".

- Varmasti kaikki lukijani tietävät, että olen mäntysuovalla pestyn raikas kaikesta poliittisesta korrektiudesta. Kirjoissani minkä näköinen tahansa ihminen voi olla koska tahansa paha. Amerikkalaisissa poliisisarjoissahan on usein värillinen, jota epäillään, mutta joka lopulta paljastuu kunnon tyypiksi. Minun kirjani eivät ole yhtä helposti ennakoitavia: kuka tahansa voi olla pahis, naaman väristä riippumatta.

Revittelyä toisessa Vares-elokuvassa

Hard Luck Cafen ilmestymisen aikoihin alkavat toisen Vares-elokuvan kuvaukset. Parin vuoden takaisen Vareksen tavoin uuden, romaaniin Jäätynyt enkeli (1990) perustuvan V2 -elokuvan ohjaa Aleksi Mäkelä . Vareksena nähdään tietysti Juha Veijonen .

- Sain juuri postitse elokuvan materiaalia, muun muassa käsikirjoittaja Marko Leinon henkilökavalkadiluonnehdinnat. En ole lukenut kirjaa reiluun 15 vuoteen, minkä vuoksi oli hauska todeta, mitä on tullut tehtyä. Kirjaani en aiokaan lukea, koska haluan aikanaan katsoa elokuvan avoimin mielin.

Varekset eivät alun perinkään ole mitään realistisia aikalaiskuvauksia, mutta kirjailijanakin tunnetun Leinon käsittelyssä Mäen kaupunkilaissadut muuntuvat entistäkin tyylitellympään suuntaan.

- Elokuvassa revitellään ihan kunnolla. Toiminta- ja huumoriaspekti painottuu vielä enemmän kuin kirjoissani, kirjailija luonnehtii ja sanoo odottavansa malttamattomana esimerkiksi Kari Hietalahden roolisuoritusta.

- Hän näyttelee Kalervo Viskaria, joka pitää Porissa pientä kiinteistövälitysfirmaa. Leino määrittelee hänet liian ahtaisiin nahkahousuihin pukeutuvaksi, kulmakarvattomaksi homoksi. Leinon luonnehdinnan mukaan Viskari on sinut homoutensa kanssa, mutta Pori ei. Olen oikeastaan kateellinen, kun en itse keksinyt tuollaista lausetta. Siitähän kirjassa juuri on kyse, että Poria ei todellakaan tunneta San Francisco -tyyppisenä avoimena yhteisönä.

V2 tulee ensi-iltaan 12. tammikuuta 2007. Saman vuoden aikana saadaan taatusti myös uusi Vares-romaani, sillä Mäki paljastaa kirjoittaneensa sen raakatekstiä jo pari sataa sivua.

- Kevääseen 2006 sijoittuvan, työnimeä Kissaa tappamassa tottelevan romaanini lähtökohta on se, että Ruissalon rannasta, lintutornista löytyy tapettuna ja nokittuna Vareksen entinen tyttöystävä.

Reijo Mäen Hard Luck Cafe -romaanin arvostelu Turun Sanomien kulttuurisivuilla tiistaina 6. kesäkuuta.

TS/Ante Johansson
TS/Ante Johansson
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.