Hämeenlinnan taidemuseo
esittelee Helmi Biesen maalauksia

TS/<br />Helmi Bieseä on verrattu merimaisemamaalarina Victor Westerholmiin.
TS/
Helmi Bieseä on verrattu merimaisemamaalarina Victor Westerholmiin.

Hämeenlinnan taidemuseo palaa kesäkautena tuntemattomaan naistaiteilijaan, jonka tutkija Riitta Konttinen nosti yhdeksi Sammon takojattareksi kaksi vuotta sitten pidetyssä näyttelyssä. Helmi Bieseltä (1867-1933) on esillä noin 70 maalausta, lähinnä maisemia.

Bieseä on viimeksi esitelty yhtä laajasti muistonäyttelyssä sukupolvia sitten, vuonna 1935. Hämeenlinnan taidemuseo julkaisee hänestä nyt myös maisteri Anne Pelinin tutkimuksen.

Museonjohtaja Taina Lammassaari rinnastaa Biesen maisemamaalarina Pekka Haloseen ja Eero Järnefeltiin , merimaisemissa Victor Westerholmiin.

- Biese itse asiassa rikkoi käsitystä naisista taiteilijoina maalaamalla maisemia ja vielä korkealta nähtynä. Hänelle rakkaita olivat myös talviset metsät ja kallioiset merenrannat.

Biesen läpimurtoteoksena pidetään Talvista maisemaa Pyynikiltä . Sillä hän osallistui valtion maisemamaalauskilpailuun vuonna 1901.

Osa Nuorta Suomea

Helmi Biese - tuolloin vielä Ahlman - kävi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun 1890-luvulla samalla kurssilla kuin Magnus Enckell ja Väinö Blomstedt.

Biesestä tuli merkittävä kansallisen kuvaston luoja Nuori Suomi -piirissä, joka julkaisi joulualbumeita vuodesta 1891 lähtien. Hän toi järvimaiseman rinnalle merelliset näkymät, joet, erämaat ja viljellyt peltomaisemat.

Helmi Biese ei kuitenkaan kuulunut Nuoren Suomen ydinjoukkoon kuten Elin Danielson ja Venny Soldan-Brofeldt . Myöhemmin hän erosi naistaiteilijakollegoistaan siinä, ettei viehättänyt sen paremmin karelianismista kuin feminismistäkään.

Taide ja perhe-elämä

Vuonna 1905 Biese kuitenkin osallistui ensimmäiseen naistaiteilijoitten yhteisnäyttelyyn, jonka he järjestivät Ateneumissa kapinana silloiselle maskuliiniselle ilmapiirille.

    Hän oli mukana seuraavassakin vastaavassa katselmuksessa.

Biese yhdisti vapaan taiteilijan ammatin perhe-elämään ja päivätyöhön piirustuksenopettajana. Hintana oli se, ettei hän päässyt ulkomaisille opintomatkoille aikalaistensa malliin.

Itse asiassa hän kävi vain kerran Ruotsissa ja Tanskassa koluamassa museoita - tuolloinkin miehensä ja ainoan poikansa kanssa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.