Leena Landerin Käsky käy näyttämölle

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Leena Landerin Käsky antoi kasvot sisällissodassa taistelleille naisille.
TS/Ari-Matti Ruuska
Leena Landerin Käsky antoi kasvot sisällissodassa taistelleille naisille.

KAISA KUJANPÄÄ

Leena LanderinKäsky kantaesitetään Suomen kansallisteatterissa keskiviikkona. Kirjailija suostui palaamaan sisällissodan traumoista kertovaan tarinaan, vaikka luuli jo päässeensä siitä irti Susijahti -kuunnelman, Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2003 olleen romaanin ja elokuvakäsikirjoituksen kirjoittamisen jälkeen.

- Ajattelin, että nyt on sitruuna väännetty ja en enää jaksa, mutta Kansallisteatteri oli niin suuri kiusaus, ettei sitä voinut vastustaa, kenraaliharjoitusten jälkeen Helsingistä takaisin kotiinsa Piikkiöön matkannut kirjailija kertoo.

Sen verran kiusaus sotki kuvioita, että Landerin täksi kevääksi aikoma romaani siirtyy vuodella. Sen 1950-luvulta nykypäivään ulottuva tarina on kirjailijan mukaan omaelämäkerrallisin, mitä hän on koskaan kirjoittanut.

Landerin ja Käskyn ohjaajan Juha Malmivaaran yhteistyö osoittautui toimivaksi jo vuonna 1993, kun Tummien perhosten koti dramatisoitiin Turun kaupunginteatteriin.

- Kansallisteatterin Käsky on hyvin kirjauskollinen. Vaikka itse olisin voinut muuttaa asioita, Juha ei halunnut. Yritin sanoa, ettei teksti ole mitään Jumalan sanaa, mutta Juha vastasi, että sä et ilmeisestikään ymmärrä tästä kirjasta yhtään mitään, Lander naurahtaa.

Käsikirjoittajaa eivät muutokset haitanneet.

- Ajattelin vain, että pahus, kun en keksinyt laittaa tuota kirjaan.

Käskystä saadaan pian muitakin versioita, sillä Kokkolan kaupunginteatteri esittää sen syksyllä Seppo Parkkisen dramatisoimana. Ohjaaja Aku Louhimiehen elokuvan kuvauksia suunnitellaan tällä hetkellä ensi kevääksi. Landerin ja Louhimiehen kirjoittaman käsikirjoituksen lisäksi sitä on muokannut elokuvaksi käsikirjoittaja Jari Rantala .

Turkulaispeto Kansallisteatterissa

Käskyssä eletään vuoden 1918 huhtikuuta Suomen etelärannikolla. Sisällissota on kääntynyt valkoisten voitoksi ja kapinallisia kaatuu teloituskomppanioiden edessä. Jääkäri Aaro Harjula ( Harri Nousiainen ) kuljettaa punakaartilaisvanki Miina Malinia ( Katariina Kaitue ) kohti kenttätuomioistuinta ja kenttätuomari Emil Hallenbergiä ( Jukka Puotila ).

Näytelmässä tuomarin rouvalla Beatalla ( Maria Kuusiluoma ) on suurempi rooli kuin kirjassa.

7-vuotiasta Einoa näyttelee vuorollaan kolme poikaa, joista yksi on Äideistä parhain -elokuvasta tuttu Topi Majaniemi .

Kirjan siirtäminen näyttämölle ei rikkonut ainakaan kirjailijan mielikuvia kirjoittamastaan.

- En oikeastaan muista enää, miltä henkilöni näyttivät, kun nyt he näyttävät Jukalta, Harrilta, Katariinalta ja Marialta, Lander kertoo.

Hänen mukaansa teatteri on ylivertainen kirjaan verrattuna ainakin yhdessä asiassa.

- Kun kirjoitin Käskyä , mielessäni oli tietty musiikki ja minua harmitti, kun en saanut ääniraitaa kirjaan mukaan.

Nyt asia korjautuu, kun näytelmässä soi Beethovenin 7. sinfonian Allegretto.

Kirjailija on yllättynyt myös huolellisuudesta, jolla näytelmän yksityiskohtia on toteutettu.

Miina Malin työskenteli turkulaisessa valokuvastudiossa. Fiktion takaa löytyy turkulaiskuvaaja Johan Jakob Reinbergin studio , ja tämän Ignoi Vornaselta ostama susi, jonka kerrottiin tappaneen lapsia. Reinberg täytti pedon, asetti sen näytteille ja kauppasi siitä otettuja kuvia.

Kansallisteatterin näyttämölle susi on löydetty S:t Olofsskolanin kellarista, jossa 1880-luvun peto - oli se sitten tappajasusi tai ei - on viime ajat lymyillyt.

Eettinen, ei poliittinen

Ennen Käskyä ei punaisia naissotilaita ollut näkynyt kaunokirjallisuuden päähenkilöinä.

- Tarina lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä tapahtui sisällissodan naisille, jotka eivät koskaan tulleetkaan kotiin, Leena Lander kertaa.

Vaikka naiset olivat taistelleet miesten rinnalla verisessä sodassa, eivät he kertoneet kokemuksistaan.

- Intellektuellit mieskirjailijat, kuten kansalliskirjailija Ilmari Kianto olivat mustamaalanneet heidät kiimaisiksi tappajahirviöiksi ja elukoiksi, vaikka juuri kirjailijoiden olisi pitänyt puhua heidän puolestaan. Kirjailijan tehtävä on asettua häviäjien puolelle ja suojella heitä.

Lander muistuttaakin ettei Käsky ole poliittinen, vaan eettinen kannanotto.

Tarina ei kuvaa sotaa, vaan sitä, mitä tapahtuu sodan jälkeen. Sen aihe on yhä ajankohtainen, sillä Suomessa sisällissodasta on julkaistu viime vuosina paljon uutta tutkimustietoa.

- Tälläkin hetkellä Tshetsheniassa, Irakissa ja monessa Afrikan maassa käydään sisällissotia, joissa joutuvat kärsimään myös naiset. Ja esimerkiksi entisessä Jugoslaviassa kasvaa sukupolvi, joka on raiskaamalla tehty.

Sivistyksen pinta murtuu

Käskyn tapahtumapaikan, Ruukkijoen kenttätuomioistuimen innoittajana oli Inkoon Västankvarniin perustettu kenttätuomioistuin. Fiktion kenttätuomarilla Emil Hallenbergilläkin on esikuvansa, Inkoossa kenttätuomarina ollut kirjailija, lehtimies ja aatelisherra Erik Grotenfeld .

Jalojen sanojen kirjailija saa kenttätuomarina julmat kasvot. Käskyssä pureudutaankin ihmisen sivistyneen pinnan alle - tuleeko moraalisista ihmisistä sodassa petoja ja pettureita, sillä sota paljastaa ihmisten pahimmat ja parhaimmat puolet.

Leena Landerin mukaan "luuserijääkäri" on epätodennäköinen sankari, vaikka lopulta niskoitteleekin saamaansa käskyä vastaan ja tekee perinteisen sankariteon.

- Miinakaan ei ole mikään uhriparka, vaan hän taistelee viimeiseen hengenvetoon asti. Hän käyttää kaikkia keinoja, oveluutta, voimaa, seksuaalisuutta ja järkeä sekä tutkii ihmisten heikkoja kohtia selviytyäkseen hengissä.

Lopulta Käskykin on rakkaustarina, vaikka ei kovin perinteinen sellainen.

- Siinä kysellään, mitä on rakkaus, onko kaiken kauhean keskellä olemassa jotain niin kaunista ja hyvää. Kaikki näyttämöllä huutelevat rakkautensa perään.

Leena Landerin Käskyn kantaesitys on Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 22.3.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.