Eksotiikkaa idästä ja pohjoisesta

TS/Timo Jerkku<br />Unsuk Chin (oik.) ja Kalevi Aho ovat tämänkertaisen Aboa musican teemasäveltäjät. Heidän musiikkinsa tulkkeina kuullaan tänään ja huomenna kontrafagotisti Lewis Lipnickiä ja viulisti Hae-Sun Kangia.
TS/Timo Jerkku
Unsuk Chin (oik.) ja Kalevi Aho ovat tämänkertaisen Aboa musican teemasäveltäjät. Heidän musiikkinsa tulkkeina kuullaan tänään ja huomenna kontrafagotisti Lewis Lipnickiä ja viulisti Hae-Sun Kangia.

MATTI LEHTONEN

- En muista milloin olin Skandinaviassa ensimmäisen kerran - siitä on kauan -, mutta Suomessa vierailin ensimmäistä kertaa vuonna 1999 Helsingin Musica nova -festivaalilla, kertoo korealaissyntyinen, nykyisin Berliinissä asuva säveltäjä Unsuk Chin . Hän on toinen Turussa meneillään olevan Aboa musica -festivaalin teemasäveltäjistä tänä vuonna.

    Esikoisvierailu on jäänyt säveltäjän mieleen hyvin henkilökohtaisista ja romanttisistakin syistä - hän tapasi tuolloin Helsingissä nykyisen miehensä, pianisti ja runoilija Maris Gothónin .

- Siitä käynnistä on jäänyt mieleen kauhean kylmä sää. Silti vierailu oli mielenkiintoinen. Olin kuullut puhuttavan paljon Suomesta - esimerkiksi tarinaa siitä, miten korean ja suomen kielet ovat sukua toisilleen. Maitamme yhdistää myös samankaltainen poliittinen historia, Chin miettii.

Suomalaisista säveltäjistä Chinille ovat tuttuja ainakin Magnus Lindberg , Kaija Saariaho ja Jukka Tiensuu sekä muista muusikoista lukuisat kansainvälistä uraa tekevät kapellimestarimme.

- Suomalaisella musiikilla on aivan oma kielensä. Tiedän, että täällä on aiemmin oltu vahvasti germaanisen avant garden vaikutuksen alla, mutta nykyään jokainen kirjoittaa omalla tyylillään, Chin miettii.

Tällä haavaa hän itse työskentelee ensimmäisen oopperansa parissa. Sen aiheena on Liisa Ihmemaassa -satu, ja teos esitetään vuonna 2007 Münchenissä Kent Naganon johdolla.

Palkittu viulukonsertto

Chiniltä esitetään Turun filharmonisen orkesterin tämän viikon konserteissa yksi tärkeimmistä teoksista, viulukonsertto, joka sai Grawemeyerin säätiön 200 000 dollarin arvoisen palkinnon vuonna 2004. Aikaisemmin palkinto on myönnetty muun muassa sellaisille säveltäjille kuin György Ligeti , Krzysztof Penderecki , Pierre Boulez ja Kaija Saariaho.

Konserton tilasi Berliinin Deutsche Symphonieorchester, joka kantaesitti teoksen Naganon johdolla vuonna 2002 Viviane Hagnerin toimiessa solistina. Suomessa se on kuultu aiemmin kerran, vuonna 2004.

Turussa konserton soolo-osuudet soittaa säveltäjän maannainen Hae-Sun Kang , joka on asialla toista kertaa. Hän soitti osuutensa myös konserton Ruotsin-ensiesityksessä.

- Olen soittanut paljon nykymusiikkia mutta myös klassista, sanoo Kang, joka toteaa soolo-osuuden äärimmäisen vaikeaksi. Silti yhteinen syntyperä on tehnyt hänen sanojensa mukaan Chinin musiikin tutun kuuloiseksi ja hyvin ymmärrettäväksi.

Aholta kaksi uutuutta

Toinen Aboa musican teemasäveltäjistä on Kalevi Aho , jolta on esillä muun muassa kaksi uunituoretta teosta, kantaesityksenä kuultava Turun filharmonisen orkesterin tilausteos puhallinkvintetto sekä vastikään Bergenissä kantaesitetty, Suomessa nyt ensimmäistä kertaa kuultava kontrafagottikonsertto, jonka on tilannut sen solisti Lewis Lipnick .

- Washingtonin kansallinen sinfoniaorkesteri tilasi vuonna Gunther Schullerilta maailman ensimmäisen kontrafagottikonserton, jonka kantaesitin Mstislav Rostropovitshin johdolla vuonna 1979. Sen jälkeen olen pyytänyt monilta säveltäjiltä konserttoa, mutta saanut kahdenlaisia vastauksia - "kuinka sille soittimelle voisi muka säveltää konserton" taikka "en ymmärrä siitä soittimesta mitään", Lipnick kertoo.

Ruotsalaisen pasunistin Christian Lindbergin kautta Lipnick pääsi Ahon yhdeksännen sinfonian jäljille - teos sisältää pasuunasoolon - ja ihastui sen sävelkieleen. Hän alkoi pohtia konserton tilaamista Aholta. Lindbergin kommentti sekä rohkaisi että pelotti Lipnickiä - "kyllä hän sellaisen varmasti voi säveltää, mutta mahtaako kukaan pystyä sitä sitten soittamaan".

Kokonaan uusi instrumentti

Konsertosta tuli lopulta niinkin hankala, että sitä varten piti kehittää aivan uusi instrumentti. Ahon kirjoittama korkea satsi - melodia nousee eräässä kohdassa yhtä korkealle kuin tavallisen normaalifagotin legendaarinen korkea c Stravinskyn Kevätuhrin alussa - edellytti nimittäin kokonaan uuden rekisterin saamista kontrafagottiin.

- Voi hyvin sanoa olevan Ahon ansiota, että tällainen uusi upea soitin on olemassa, Lipnick toteaa.

Konserton harjoitustyö ei ollut ihan pieni, sillä Lipnick kertoo prosessin kestäneen kahdeksan kuukautta. - Työn tuloksena olen lopulta selvästi parempi soittaja kuin ennen.

Ahon puhallinkvintetto saa kantaesityksensä festivaalin päätöskonsertissa sunnuntaina filharmonikkojen kamarikonsertissa Sibelius-museossa. Laajan, noin 25-minuuttisen kvinteton Aho kirjoitti melkoisen paineen alla - aikaa työhön meni ainoastaan kuukauden päivät.

Päätöskonsertissa kuullaan muun muassa myös Unsuk Chinin Allegro ma non troppo .

Pertti Pekkasen johtamat Turun filharmonisen orkesterin konsertit alkavat Turun konserttitalossa torstaina ja perjantaina klo 19. Niitä edeltää varaslähtö tuntia ennen. • Filharmonikkojen Juhiksen salonki alkaa sunnuntaina klo 15 Sibelius-museossa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.