Hallen ja Tivan tarina muuttaa
Suomen taiteen historiaa

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Soili Sinisalo esittelee Sulho Sipilän teosta Lumenluoja. Vuonna 1918 maalattua teosta pidetään taiteilijan nuoruusvuosien päätyönä.
TS/Ari-Matti Ruuska
Soili Sinisalo esittelee Sulho Sipilän teosta Lumenluoja. Vuonna 1918 maalattua teosta pidetään taiteilijan nuoruusvuosien päätyönä.

RIITTA MONTO

Hallen ja Tivan tarina on kertomus aikansa ainoiden suomalaisten avantgardistien Sulho Sipilän (1895-1949) ja Greta Hällfors-Sipilän (1899-1974) taiteellisesta tuotannosta. Turun taidemuseon näyttelyssä on satakunta teosta, noin puolet viime kevään ja kesän Ateneumissa olleesta näyttelystä. Alkuperäisen näyttelyn koonnut Ateneumista juuri eläkkeelle jäänyt museonjohtaja Soili Sinisalo sanoo, että Turun taidemuseossa Halle ja Tiva tavallaan palaavat kotiin.

- Turun näyttely koskettaa minua myös henkilökohtaisesti, sillä ollessani vielä Turun taidemuseon johtajana sain suuren joukon taiteilijaparin kirjeitä, joita on mukana näyttelyssä ja siihen liittyvässä kirjassa, Sinisalo kertoo.

Sulho Sipilä muutti aivan pienenä poikana Ahvenanmaalta Turkuun. Pappi-isä toivoi pojastaan pappia, mutta Sulhon teologian-opinnot loppuivat lyhyeen, ja hän siirtyi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun.

Maalaamisen Sipilä oli aloittanut jo aiemmin 19-vuotiaana Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Hän ei kuitenkaan antautunut taiteilijanuralle täysin, vaan toimi laivastoupseerina purjehtien myös Suomen Joutsenella.

Sulho Sipilä eli Halle tapasi vasta 16-vuotiaan Greta Hällforsin -Tivan - taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. He kihlautuivat vuonna 1920 ja menivät naimisiin kahdeksaa vuotta myöhemmin.

Taiteilijapari poikkesi kaikista muista

Boheemi ja taiteellisesti Suomessa aivan omilla linjoillaan liikkunut pari oli 1910-luvulla kiinnostunut avantgardismista.

- He olivat aikansa ehdottomia huippuavantgardisteja Suomessa. On uskomatonta, miten he parissa vuodessa loivat loisteliaat työnsä. 1910-luvulla Helsinki oli kansainvälinen kaupunki näyttelyineen. Halle ja Tiva vaikuttuivat Kandinskyn , Chagallin ja Ruotsin matisselaisen koulukunnan töistä. Maailmasodan ja niukkuuden aikaan Halle ja Tiva olivat todellinen ilmiö taiteilijoina ja ihmisinä, Sinisalo kuvaa.

Taiteilijapari maalasi samoja aiheita.

Taidemuseossa on nähtävissä molempien tulkintoja muun muassa Helsingin Johanneksen kirkosta.

- Gretan tulkinta Johanneksen kirkosta on superavantgardea! Tätä tyyliä vieroksuttiin Suomessa. Venäläisvaikutteisen värien käyttöä arveltiin kertovan huonosta värisilmästä, Sinisalo muistuttaa.

Myöhemmin 1920-luvulla Gretan maalauksissa väriasteikko muuttuu.

- Maalausten värit himmenevät, ja teokset ovat Munch-vaikutteisia. Niissä on suorastaan bluestunnelma.

Gretan työt Sulhon nimiin

Näyttely puhuu paljastavasti myös naistaiteilijan asemasta 1900-luvun Suomessa. Vaikka Taidemuseon näyttelyn töistä enemmistö on Gretan, hän ei koskaan pitänyt omaa näyttelyä. Ahkerasti maalannut taiteilija hoiti kodin ja käytännön asiat, mutta omaa työhuonetta hänellä ei ollut, toisin kuin merivoimissa palvelleella aviomiehellä.

- Gretan maalauksista näkee, miten nuori, suloinen ja iloinen tyttö muuttuu melankoliseksi. Hän on hyvin yksinäinen, mikä heijastuu vahvasti Sulhon hänestä maalaamista muotokuvista. Gretan muotokuvat Sulhosta puolestaan kuvastavat valtavan suurta ihailua ja rakkautta.

Taiteilijoilla oli yhteiset ihanteet, jopa siinä määrin, että heidän työnsä muistuttivat toisiaan. Taiteilijana Greta jäi täysin miehensä varjoon, ja jotkut hänen töistään on merkitty Sulho Sipilän nimiin. Yksi tällaisista teoksista on Keittiössä.

- Kun teos saatiin museoon Sipilän suvulta, totta kai oletettiin, että se on Sulhon, koska teoksesta puuttui signeeraus. Taulun aihe löytyy kuitenkin Gretan piirustuksesta Sukkapyykkiä eli Fanny ja torakat . Vaikka taiteilijoiden tyyli muistuttaa toisiaan, tarkasti katsoen huomaa, että Sulhon sommittelutapa ja kädenjälki on hieman jäykempi kuin Gretan. Kun katsoo tarkkaan, heidän työnsä erottaa kyllä, Sinisalo korostaa.

Ei saa puhua naivismista

Sinisalo varoittaa puhumasta Hallen ja Tivan töiden kohdalla naivismista, sillä tätä suuntausta he eivät edusta.

- Lapsenomaisia työt ja tyylit voivat olla, ja yksityiskohdissaan hyvin tarkkoja.

Taidemuseon näyttelyssä on varsinaissuomalaisittain kiinnostavia maalauksia taiteilijaparin Mynämäen-ajoilta. Sipilän sukulaisia asui Mynämäessä, ja taiteilijat viettivät pitkiä aikoja maaseudulla. Gretalle maalaismiljöö oli vieras kokemus, ja Mynämäen-vuosiin liittyy monia tarinoita.

- Greta pukeutui hyvin erikoisesti ja kipusi yläkerran ikkunoista ulos. Hänen tempauksiaan voisi nykyään kutsua performansseiksi, niin outoa hänen käytöksensä aikalaisten kuvauksen mukaan oli. Gretan Mynämäen-maalauksissa on suorastaan lumoavaa pysähtyneisyyttä, Sinisalo kuvaa.

Upseerin univormu ja aamutossut

Jos Greta käyttäytyi erikoisesti, aivan tavallinen laivastoupseeri ei Sulhokaan ollut. Sinisalo kertoo, että joillakin Suomen Joutsenen purjehduksilla taiteilija-upseerilla oli maalausvälineet mukana. Osa miehistöstä paheksui boheemia päällikköään, joka kulki kaupungilla univormu yllään, mutta aamutossut jalassa. Taiteilija puolestaan ei voinut ymmärtää asiasta saamaansa huomautusta.

Paheksuntaa herätti myös Sulhon tapa maalata toisinaan alasti. Tämäkään ei istunut tyypilliseen upseerinmuottiin.

Sipilä erosi laivastosta vuonna 1944. Vaikka hän oli jo hyvin sairaalloinen, hän ryhtyi kuitenkin Vapaan taidekoulun johtavaksi opettajaksi.

Greta puolestaan joutui 1940-luvulla Kellokosken mielisairaalaan, missä hän vietti loppuelämänsä 30 vuotta.

- Aikalaiset tulkitsivat Gretan sairauden skitsofreniaksi. Nykytulkinnan mukaan kyse kaiketi oli syvästä uupumuksesta. Sairaalassa Greta kuitenkin ensimmäistä kertaa elämässään sai huoneen, jossa voi maalata rauhassa.

Halle ja Tiva asemaan joka heille kuuluu

- Näyttelyn suurin arvo on siinä, että se muuttaa Suomen taiteen historiaa. Pari vuotta sitten kukaan ei vielä uskonut, miten omaperäisen ja merkittävän työn Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä ovat suomalaisessa taiteessa tehneet.

Sinisalo arvelee, että ensin Ateneumin ja nyt Turun taidemuseon näyttely tuo taiteilijoille sen arvon, joka heille suomalaisessa taiteessa ehdottomasti kuuluu.

Modernien taiteilijoiden elämästä kertovat myös kirjeet sekä museon aulaan vitriiniin kootut erikoislaatuiset joulu- ja pääsiäiskortit.

• Turun taidemuseo. Sulho Sipilän ja Greta Hällfors-Sipilän taiteilijauraa esittelevä näyttely Hallen ja Tivan tarina . 28.5. asti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.