Kulttuuri

Hasse Walli on vääntänyt kitaralla 40 vuotta

JARMO WALLENIUS

- On ilahduttavaa, jos musiikissa ja ihmisten mielissä on annos retrospektiivisuutta. Suurin osa siitä rytmimusiikista, jota tänään esitetään ja levytetään keksittiin jo 1960-luvulla. Innovaatiot tulevat sieltä, ja ne näyttävät toimivan tänäkin päivänä, sanoo kitaristi Hasse Walli .

Hasse Walli, 57, tietää, mistä puhuu, sillä hän viettää tänä keväänä musiikin ammattilaisena 40-vuotistaiteilijajuhlaa. Huhtikuussa Helsingin Savoy-teatteriin kokoontuu iso joukko hänen kanssamuusikoitaan vuosikymmenten varrelta yhteiseen konserttiin. Turun suunnalla otetaan kuitenkin varaslähtö, sillä Walli valtaa tänään yksinään paraislaisen musiikkipubin.

Suuri yleisö tunnistaa Hasse Wallin kitaransoiton Piirpauken Konevitsankirkonkellot -kansansävelmän tulkinnasta. Kappaleessa vierailee myös eräs Esa - Pekka Salonen käyrätorvensa kanssa. Monelta sävelradion kuuntelijalta menisi kuitenkin aamukahvi väärään kurkkuun, jos eetteristä nyt yhtäkkiä alkaisi kuulua ensimmäisen suomalaisen superyhtyeen Blues Sectionin single Hey Hey Hey , jolla Walli vääntää särösooloa Jimi Hendrixin hengessä ja Eero Koivistoinen puhaltaa Jim Pembroken laulun sekaan tenoristaan silkkaa freetä. Sellainen oli vielä mahdollista radioaalloilla 40 vuotta sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikki alkoi rummuista

- Aloitin aikanani rumpalina Nameless-yhtyeessä 1963, mutta koska kitarasta oli tullut kerrassaan maaginen asia musiikissa, valitsin pian sen. Vuonna 1966 olin sitten jo Jormas-yhtyeessä. Kun teemme tänä päivänä Nameless-yhtyeellä muutamia keikkoja, soitan siinä rumpuja - sellainen on terapeuttista. Kapulat ovat olleet käsissäni myös 2000-luvun soololevyilläni.

Walli onkin 2000-luvulla julkaissut oman levy-yhtiönsä nimissä viisi sooloalbumia. Tuore 1960-lukuhenkinen Sweet Nina

-levy on tehty yhdessä brittikitaristi Steve Webbin kanssa. Webb toimii myös vokalistina, mutta viiden vuoden takaisella Kevyet kengät -cd:llä Walli hoiti myös suomenkielisen laulamisen itse.

- Vokalistin homma tuli eteen oikeastaan sattumalta, kun taidemaalariystäväni Matti Hikipää pyysi minua esiintymään soolona näyttelynsä avajaisiin. Silloin olin kitaroinnin lomassa pakotettu myös laulamaan. Siitä se lähti ennen vuosituhannen vaihdetta liikkeelle.

Yksi Hasse Wallin pitkäikäisimmistä lukkarinrakkauksista Jimi Hendrixin ja Peter Greenin musiikin lisäksi on afrikkalainen musiikki, ennen muuta senegalilainen mbalax-musiikki. Sen vaikutus kuuluu lähes kaikissa Wallin tekemisissä tänäkin päivänä. Kitaristi tutustui siihen 1970-luvun lopulla ensin levyiltä, mutta seuraavalla vuosikymmenellä hän vietti läntisessä Afrikassa, ennen muuta Senegalin pääkaupungissa Dakarissa pitkiäkin aikoja. Vierailut osuivat ajankohtaan, jolloin senegalilaiset alkoivat löytää oman musiikkinsa traditiot silloisen kuubalaismusiikin buumin keskellä.

Mbalax-musiikista on moneksi

- Kävin Dagarissa säännöllisesti kuuden vuoden ajan 1982 lähtien. Mbalax-musiikin polyrytmiikan takana ovat rummut, joten kitarankin on sovelluttava tekniikaltaan niiden työskentelytapoihin. Sen oppimiseen meni pitkä aika. Sitten erilaiset sävelasteikot ja Youssou N' Dourin ja muiden vokalistien melodiankuljetukset toivat eteen kokonaan uuden kielen.

- Mbalaxin omaksumisen jälkeen muut afrikkalaiset musiikit kuten nigerialainen juju-musiikki tuntuivat helpoilta. Nyt mbalax-musiikkia ja jazzia on helppo sopeuttaa toistensa joukkoon, koska molemmissa on mukana paljon soitannollista kikkailua. Tämä kuuluu myös Sweet Nina -teoksella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hasse Wallilla oli Suomessa aluksi täkäläisistä muusikoista koostuva Afro-Line-kokoonpano. Se oli suomi-afron laboratorio, mutta vuodesta 1988 lähtien kitaristilla oli käytössään kokonaan senegalilaisista muusikoista koostunut Asamaan-yhtye.

Sen Suomeen pysyvästi asettuneet muusikot perustivat sittemmin Eero Koivistoisen kanssa työskennelleen Senegal Drums- ja nykyisen Galaxy-ryhmän.

- Maailmanmusiikin noususuhdanne on länsimaissa vähän hiipunut, mutta olemme täälläkin päässeet haistelemaan afrikkalaisia rytmejä ja melodioita. Nykyisin tilalle on tullut uudenlaista fuusiomusiikkia, jota minullakin on nyt mielessä. Olenkin parhaillaan kasaamassa ruotsalaismuusikoiden kanssa toisenlaista afrokokoonpanoa.

Kitaristi on saanut kokea myös kansainvälistä menestystä ennen muuta Piirpauken ja Asamaanin kanssa.

Elokuvan tekeminen kiinnostaa

Omaan taiteilijajuhlaansa valmistautuva Hasse Walli julistautuu ammattilaisuutensa lisäksi myös musiikin harrastajaksi. Levyjen itsenäinen markkinointi ja levytysstudion pyörittäminen tuovat tyydytystä, mutta myös elokuva ja ulkoilu kiinnostavat.

- Olen ollut elokuva-arkiston aktiivi jo 1960-luvulta lähtien ja tehnyt itse filmimusiikkia Jörn DonnerinHellyys -elokuvaan ja Piirpauken kanssa ruotsalaisiin dokumentteihin. Nyt keski-iässä kiinnostaa jo oman elokuvan tekeminenkin. Sellaisen voisi aloittaa näin vanhanakin, koska elämänkokemusta on alkanut kertyä. Maailmallahan sellaisesta on paljon esimerkkejä.

Hasse Walli esiintyy Six Feet Under -musiikkipubissa Paraisilla torstaina 2.2. klo 20.