Kulttuuri

Ateneum sai ison Schjerfbeck-lahjoituksen

TS/<br />Nanny Kaunisto pitää kovasti teoksesta Ystävykset, 1942-45.
TS/
Nanny Kaunisto pitää kovasti teoksesta Ystävykset, 1942-45.

Ateneumin taidemuseon Schjerfbeck -kokoelma nousi yhdeksi maailman tärkeimmistä kertaheitolla, kun museo sai lahjoituksena 35 Helene Schjerfbeckin työtä. Lahjoituksen jälkeen Ateneumin Schjerfbeck-kokoelma sisältää 89 teosta.

Kaikkiaan helsinkiläisten Nanny ja Yrjö Kauniston Valtion taidemuseolle osoittama lahjoitus sisältää 78 teosta. Lahjoituksen arvo on noin 12,2 miljoonaa euroa, josta yksin Schjerfbeckien osuus on noin 12 miljoonaa euroa.

Lahjoitetut teokset on liitetty Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Kattava valikoima lahjoituksen helmistä on yleisön nähtävänä museon kolmannessa kerroksessa loppiaiseen saakka.

Schjerfbeckin maalausten ja piirustusten lisäksi Yrjö ja Nanny Kauniston taidekokoelma sisältää useita Marcus Collinin ja Ester Heleniuksen teoksia sekä muun muassa Ilja Repinin , Martti Ranttilan ja Alfred William Finchin töitä.

Lahjoitukseen kuuluu myös Yrjö ja Nanny Kauniston nimikkorahasto, jonka peruspääoma on noin 3,5 miljoonaa euroa. Suomen kulttuurirahastoon kuuluvasta potista myönnetään vuosittain apuraha, jolla Valtion taidemuseo voi kartuttaa Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelmaa edelleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös muut Valtion taidemuseon museot eli Kiasma ja Sine-brychoffin taidemuseo voivat hankkia teoksia rahaston turvin, sillä teosten ei tarvitse olla tietyltä aikakaudelta.

Nanny Kaunisto, 94, onkin toivonut, että lahjakkaiden naistaiteilijoiden teokset asetetaan ensi sijalle niissä hankinnoissa, joita ei ole sidottu kokoelman nykyiseen aikakauteen.

Edellisen suuren lahjoituksen Ateneum sai vuonna 2001, kun Ester ja Jalo Sihtolan säätiö luovutti sille lähes 500 teosta.

Syvä rakkaus taiteeseen

Helsinkiläinen lääkäripariskunta Yrjö ja Nanny Kaunisto keräsi taidekokoelman yhteisen elämänsä aikana.

Lapseton pariskunta päätti jo vuosikymmeniä sitten, että Ateneum olisi taideaarteille hyvä perijä ja säilytyspaikka. Nanny Kaunisto lahjoitti kokoelman Valtion taidemuseolle pariskunnan yhdessä laatiman testamentin mukaisesti, kun Yrjö Kaunisto kuoli viime keväänä.

Lääketieteen tohtori Yrjö Kaunisto kiinnostui varhain maalaustaiteesta ja erityisesti Helene Schjerfbeckin taiteesta.

Kiinnostus sai alkunsa, kun hän nuorena lääkintäkapteenina vuonna 1943 kävi äitinsä kanssa tapaamassa taiteilijaa Luontolan parantolassa. Silloin hän hankki ensimmäiset Schjerfbeckin kukka-aiheiset guassit.

Kaunisto sai myöhemmin taiteilijalta lahjaksi Halkopojan pään , joka sekin nyt on Ateneumin näyttelyssä esillä.

Yrjö Kaunistolle Schjerfbeckit olivat tavattoman tärkeitä. Hän kävi tervehtimässä rakkaita taulujaan joka päivä niin kauan kuin pystyi kulkemaan portaissa.

Kaunistot toivoivat pitkään, että heidän Kuusisaaren kodistaan tehtäisiin aikanaan Schjerfbeck-museo. Jäätyään leskeksi Nanny Kaunisto kuitenkin luopui ajatuksesta, sillä alustavien tutkimusten mukaan arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemaan yli 30 vuotta vanhaan rakennukseen ei olisi voinut perustaa museota ilman huomattavia muutostöitä ja ylläpitokustannuksia.

TS/<br />Vihreät omenat ja shamppanjalasi, 1934.
TS/
Vihreät omenat ja shamppanjalasi, 1934.
TS/<br />Sirkustyttö, 1916 oli yksi Yrjö Kauniston lempimaalauksista.
TS/
Sirkustyttö, 1916 oli yksi Yrjö Kauniston lempimaalauksista.
TS/Hannu Aaltonen<br />Nanny Kaunisto esitteli Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelmaa Ateneumin taidemuseossa keskiviikkona.
TS/Hannu Aaltonen
Nanny Kaunisto esitteli Yrjö ja Nanny Kauniston kokoelmaa Ateneumin taidemuseossa keskiviikkona.