Näyttelyarvostelut

Myllynen maalaa sivilisaatiokritiikkiä

Mediassa kulkevat armottomat nöyryytyskuvat vankiloista ja ihmissieppauksista, groteskit verijäljet sodissa ja räjähdyksissä silpoutuneista ihmisistä saavat peilikuvan ja rajun tulkinnan Janne Myllysen maalauksissa galleria Nefretissä. Kiteellä vuonna 1974 syntymässä käynyt Myllynen tuntuu tiivistävän ihmiskäsityksensä ja näkemyksensä toisen vuosituhannen sivilisaatioista näyttelyn teemaan Terrorismin vastainen sota .

Nuoren polven taidemaalaria kiinnostaa tyylinä realistinen ilmaisu ja tekniikka, jota hän on viimeksi opiskellut Pietarin Repin-instituutissa. Kuvataiteen maisteriksi Myllynen valmistui jo tätä ennen, vuonna 2000 Helsingin Kuvataideakatemiasta, ja nykyään hän asuu sekä Suomessa että Venäjällä.

Nopea ensisilmäys ei riitä Myllysen teosten eri tasojen käsittämiseen, koska ensimmäinen katsomiskerta herättää katsojassa kuvien torjunnan - ainakin kuvien Juditista ja raskaana olevasta naisesta.

Suureen kokoon maalatuissa teoksissa poseeraavat asetelmallisesti yhtäällä nuoret naiset, toisaalla nuoret sotilaat. Taiteessaan Myllynen ottaa reippaasti kantaa nais- ja mieskuvaston kaikkiin kuvallisiin stereotypioihin, poliittisista ja kaupallisista pornografisiin. Muunlaisesta näkökulmasta esimerkiksi joitain asentoaiheita ei voi ymmärtää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Asetta kantavan miehen kytkee helposti kuviin taistelijoista, kun taas pyörätuolissa istuvaa, toisen kätensä menettänyttä invalidia ei ensimmäisellä katsomiskerralla edes hahmota palkkasotilaaksi. Itsemurhapommittajan Myllynen pukee kaunottareksi, jota peittää osaksi perinteinen huntuasu. Monimerkityksinen teos tuntuu kuitenkin kysyvän, mitä ja ketä vastaan huntu peittää.

Neljä maalausta autiorakennuksista tuovat mieleen Jaakko Niemelän installaatioiden tyhjät talot, joista ihmiset ovat kadonneet. Kauniin ja liian levollisen teoksen Sodan varjo (2004) rakennuksesta voi viimein tajuta, miten Myllynen vetää ilmaisunsa kautta linjan liioitteluksi. Sota ja tuho eivät ole kaunista, mutta miksi ihmisen tahtotila ja toiminta kerjäävät silmitöntä tappamista, vaikka kokemusperäinen tieto kertoo sen olevan turhaa. Epäinhimillisillä kuvillaan Janne Myllynen tuntuu hakevan juuri inhimillisyyttä.

IINA ANTINLUOMA

• Janne Myllynen: Terrorismin vastainen sota . Galleria Nefret (Kristiinankatu 4B) 2.10. saakka.