TANELI TOPELIUS
"Kinokoplan tavoitteena ei ole ainoastaan hyvien elokuvien esittäminen; pyrkimyksenä on lisäksi syventää jostakin tietystä tyylisuunnasta, aikakaudesta tai ohjaajasta saatavaa kuvaa keskittymällä kauden aikana tiettyyn teemaan", esitteli Turun elokuvakerhon julkaiseman Lähikuva -lehden numero 3/1965 kaupungissa samana syksynä aloittaneen uuden elokuvakerhon, Kinokoplan.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan harrastuspiiriksi neljäkymmentä vuotta sitten perustetun kerhon ohjelmaan kuului ensimmäisellä kaudella viisi ranskalaista elokuvaa, joista kolme oli Claude Chabrolin , kaksi Roger Vadimin ohjaamaa.
Pitkien elokuvien esittämistä tukivat yliopistolla osakuntien tiloissa järjestetyt kaitafilmi-illat, joiden teemana oli niin ikään ranskalainen elokuva. Lisäksi näytöksiin tehtiin monisteita, joiden teksteillä elokuvakokemusta pyrittiin syventämään.
Kinokoplan aloittaessa elokuvia ei esitetty televisiossa niin paljon kuin nykyään, eikä silloin ollut videoita tai dvd-levyjä, saati internetiä. Muuttuneesta ympäristöstä huolimatta elokuvakerhoilla on yhä merkitystä, uskoo Kinokoplan puheenjohtaja Milla Tanskanen .
- On mukavaa saada esille elokuvia, jotka eivät muuten pyöri kauan teattereissa. Esimerkiksi sarjassamme olleet pohjoismaalaiset elokuvat ovat tulleet monille yllätyksenä. Myös klassikoita on ollut kiinnostavaa näyttää nuoremmillekin sukupolville, Tanskanen kertoo.
Alphavillestä Nosferatuun
Tänään sunnuntaina entisessä elokuvateatteri Dominossa käynnistyvään Kinokoplan 40-vuotisjuhlasarjaan on haettu mausteeksi juuri harvinaisuuksia ja klassikoita.
Ensimmäisen esityssarjan Ranska-teeman kunniaksi 30. lokakuuta nähdään Jean-Luc Godardin tulevaisuuskuvaus Alphaville , joka on sopivasti valmistunut vuonna 1965.
Kinokoplan avoimen poliittisista ja vasemmalle värittyneistä vuosista, 1960-luvun lopusta ja 1970-luvusta, juhlasyksyssä muistuttaa Jaakko PakkasvirranKesäkapina (1970), joka ruotii kriittisesti mainosten ja kaupallisen kulttuurin asemaa yhteiskunnassa. Samaan suuntaan viittaa myös Arto Halosen tänä vuonna valmistunut dokumentti Kuuban valloittajat , jossa kuubalaista yhteiskuntaa peilataan maan katukuvassa yhä näkyvien amerikanrautojen kautta.
Halonen tulee itse myös esittelemään elokuvansa, jonka Kinokopla esittää yhteistyössä alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen kulttuurituntemusta Suomessa lisäämään pyrkivän Etnia ry:n kanssa.
Mykkäklassikoita sarjassa edustaa Friedrich Wilhelm Murnaun vampyyrifilmi Nosferatu , jonka näytökseen 13. marraskuuta on kaikilla vapaa pääsy.
Vanhat elokuvat kiven alla
Elokuvakerhojen toimintamahdollisuudet ovat neljässä vuosikymmenessä muuttuneet merkittävästi.
Kun kerhosarjoihin saatettiin aikoinaan koota filmejä laveasti eri vuosikymmeniltä, nykyään elokuvien maahantuojien suppeat, pääasiassa uusia elokuvia suosivat varastot ovat pakottaneet kerhot valitsemaan esityksiinsä suhteellisen tuoreita elokuvia.
- Vaikka sarjoihin nytkin haluttaisiin valtavirrasta poikkeavaa elokuvaa, sitä on vaikea saada, Tanskanen toteaa.
Turun erityispiirteenä on, että kaupungissa toimii Kinokoplan ohella kaksi muutakin kerhoa, Turun elokuvakerho ja Suomen elokuva-arkiston Turun esityssarja. Alkuvuosinaan Kinokopla profiloitui itäeurooppalaisen ja neuvostoliittolaisen sekä muun pienemmän elokuvan näyttäjänä, kun Turun elokuvakerhon ohjelmisto oli pääasiassa poliittisesti sitoutumatonta ja lähempänä valtavirtaa.
Kinokoplan 1980-luvun yleisökadon jälkeen osat ovat melkeinpä vaihtuneet, ja 1990-luvulta alkaen sen linja on ollut kolmesta kerhosta lähinnä valtavirtaa.
Tämä sekä hyvät sunnuntain näytösajat ovat näkyneet myös kävijämäärissä: vanhan Dominon 510-paikkainen sali on täyttynyt mukavasti, ja kerholaisia on kausittain ollut 400-500.
