Kummitus ei saa rauhaa

TS/Kjersti Skaudal
TS/Kjersti Skaudal

Erik-parka. Pariisin suuren oopperan hirmuisen epämuotoinen kummitus tuskin aavisti, että jonakin päivänä hän näyttää australialaiselle elokuva- ja musikaalitähdelle Hugh Jackmanille vertoja vetävältä brittihanilta nimeltä Gerard Butler, joka laulaa viattomalle Emmy Rossumille väräjävän kauniita asioita yön musiikista.

Tarinoilla on kohtalonsa. Kun ranskalainen hanttikirjailija Gaston Leroux 1911 julkaisi yhden monista mysteeriromaaneistaan, ei hänkään voinut tajuta tekevänsä historiaa. Oopperan kummitus oli 1800-luvun lopulla kukoistaneen kauhuromanttisen melodraaman myöhäinen tulkinta, eikä sivumennen sanoen mikään merkkiteos.

Tarinasta tuli maailmankuulu elokuvissa. Kammottavaksi meikatun Lon Chaneyn pelinavaus vuodelta 1925 on edelleen se ainoa oikea. Claude Rainsin charmilla loistava vuoden 1943 tulkinta näyttikin jo tietä tulevaan.

Tarina on filmattu toistakymmentä kertaa. Tunnetuimmat Hollywood-kaavasta poikkevat versiot ovat Brian de Palman rokkiversio Phantom of the Paradise (1974) ja italialaisen Dario Argenton splatter-kuva Phantom of the Opera (1999).

Nyt dvd:lle tullut iso englantilainen elokuva - jonka ohjasi somistajana ja lavastajana aloittanut amerikkalainen Joel Schumacher - kertoo suunnilleen tutun kaunotar ja hirviö -tarinan, mutta lähteenä ei ole Leroux'n kioskikirja vaan Andrew Lloyd Webberin musiikaali (1986), jonka on PR-tietojen mukaan nähnyt jokainen maailman ihminen viiteen kertaan.

Näyttämömusikaalit ovat kivoja - näyttämöllä. Ne edellyttävät läsnäolijoilta epäuskon lykkäämistä. Lontoon West Endin tai New Yorkin Broadwayn esitykset ovat kimalletta ja kitsiä. Ihastuttavaa roskaa tehdään isolla rahalla ja itsevarmalla asenteella. Homoseksuaalisen kulttuurin piirissä jalostettu camp-leikki sukupuolirooleilla on viety yhtä pitkälle ainostaan Euroviisuissa, mutta se onkin jo toinen juttu.

Britti-Phantom oli järjetön uhkayritys, vaikka Moulin Rouge ja Chicago ovatkin näyttäneet, että musikaali menee jos sen annetaan. Parhaillaan Hollywoodissa käsikirjoitetaan useita Broadway-hittejä leffamuotoon.

Kaikkien aikojen rakastetuimman teatterimusikaalin elokuvaversio on silti jotain muuta. Phantomista ei voi tehdä intiimiä ja uskottavaa. Se on niin suuren teatraalisuuden ja lavean tunneilmaisun kenttä, että järki menee katsoessa.

Ihmeen hyvin Schumacher ja porukat ovat onnistuneet. Katsojan on vain hylättävä elokuvissa useinkin viriävät toiveet ymmärrettävästä tarinasta. Oopperan kummitus on suuri, pöyhkeä, naurettava, liikuttava ja päälle vielä kamalan kaunis katsoa. Viimeksi tällaista romanttista ja laulettua hapatusta tehtailtiin elokuviin joskus 1950-luvulla. MGM:llä osattiin, ja aika hyvin osaavat myös brittiammattilaiset amerikkalaisessa ohjauksessa.

Mutta Erik-parka. Hän on vajaan vuosisadan kuluessa muuttunut maskuliinin ikuista kriisiä rumuudellaan ruumiillistavasta kuvatuksesta sikakomeaksi keikariksi, joka viettelee nuorta laujatarta valitsemaan mieluummin vaarallisen seksin ja taiteen sen sijaan että tämä antautuisi porvarilliselle viihteella ja avio- sekä perheinstituutioille. Hei, tässähän alkaa olla sanomaa.

Elokuvaa täydentävät lisämateriaalit ovat kolmen levyn paketissa tietysti komeat. Erilaiset making of -pätkät voi ohittaa turhina, mutta Webberin musikaalin ja ennen kaikkea hänen musiikkinsa taustoista on saatu aikaiseksi informatiiviset ja viihdyttävät dokumentit.

KARI SALMINEN

• Oopperan kummitus (The Phantom of the Opera), Englanti 2004. Kolmen levyn erikoisjulkaisu. Ohjaus: Joel Schumacher. Lisämateriaalit: useita dokumentteja elokuvan tekemisestä, tarinan ja musiikin taustoista sekä teknisen toteutuksen eri osa-alueista.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.