Myötäelämisen ja ihmisenä
olemisen luokkahuoneessa

TS/Tuula Heinilä<br />Kaija Pispan ja Jaakko Löytyn yhteisen Murhehuone-teoksen nimi viittaa vanhaan hartaus- ja kilvoitteluperinteeseen.
TS/Tuula Heinilä
Kaija Pispan ja Jaakko Löytyn yhteisen Murhehuone-teoksen nimi viittaa vanhaan hartaus- ja kilvoitteluperinteeseen.

JARMO WALLENIUS

Keväällä 50 vuotta täyttänyt Jaakko Löytty on suomalaisen gospel-musiikin grand old man. Kiikoisten Jaarassa 75 vuotta vanhaa kansakoulua perheineen asuva "jäärä" ei kuitenkaan nykyisin esitä eikä tee gospelia, vaan hengellistä ja henkistynyttä musiikkia.

Pitkästä aikaa mukana on myös laulaja-lauluntekijän vaimo, kirjailija Kaija Pispa , joka teksteineen teemoittaa kaksikon yhteistä Murhehuone - Requiem ihmisenä olemisen vaivaan -teosta. Rankan, osittain paatoksellisenkin projektin kolmantena primus moottorina on toiminut omillakin virsitulkinnoillaan muutama vuosi kunnostautunut saksofonisti Sakari Kukko .

Löytty ja Kukko yhtyeineen tekevät tällä viikolla Turusta alkavan lyhyen turneen Varsinais-Suomen ja Satakunnan kirkkoihin ja kappeleihin.

- Ei Murhehuonetta tietoisesti suunniteltu, mutta meillähän on Jaakon kanssa tietty yhdessätekemisen historia ja tässä yhteydessä koimme, että meillä on jotakin yhdessä annettavaa.

- Idea löytyi Sakari Kukon Ristijärvellä isännöimältä Veisuu -festivaalilta, jossa Andalusiasta kotoisin oleva ex-Piirpauke -laulajatar Cinta Hermo ja Jaakko käyttivät ääntään arkaaisesti yhdistäen andalusialaisten naisten itkua ja vanhoja suomalaisia itkuvirsiä. Ne eivät olleet kovin vieraita asioita toisilleen, kertoo Kaija Pispa.

Dialogien paikka

- Sakari Kukko on ollut tämän liikkeelle laittaja. Hänellä on tietämys maailmanmusiikista ja globaalia näkemystä siitä, miten feminiininen ja maskuliininen yhteistyö on tällä kentällä paljon suvereenimpaa kuin vaikkapa rockissa, jossa naiset pistäytyvät satunnaisesti tai tekevät useimmiten samalle sukupuolelle kohdistettua musiikkia, toteaa Jaakko Löytty.

Murhehuone on miehen ja naisen, yleisön ja esittäjien sekä soittajien keskinäisten dialogien paikka. Näin on tapahtunut tekstejä ja musiikkia yhdistettäessä, levytettäessä ja niissä muutamassa konsertissa, joita teeman ja teoksen ympärillä on tehty.

Elämän ylläpitämisen ilo ja murhe, riemun ja surun dualismi ovat rinnakkain. Ne ovat ihmiskunnan peruskokemuksia, joissa nainen on paljolti keskiössä. Kollektiivisen itkun ilmaisijat ovat olleet pääasiassa naisia.

Murhehuone ei ole kuitenkaan mikään pysyvä tila, vaan mukana kulkeva asia. Se on sielunmessu eläville, kilvoittelua ja ihmisen yritystä ajatella itseään osana jotakin suurempaa kokonaisuutta. Jos sitä ei välttämättä halua nähdä uskonnollisesti Jumalan läsnäolona, niin sen voi mieltää ainakin tutkiskelun paikkana.

Murhehuone on näkökulma, joka pyrkii avaamaan ymmärrystä siihen, että kaikki suunnitelmat eivät toteudu, eikä aina käy niin kuin on nuorempana ajatellut, Kaija Pispa pohtii.

Ihmisen ikiaikaisiin nahkoihin

Jaakko Löytyn mielestä lauluista tulee yhteisiä kokemuksia, ja ne muuttuvat todeksi, vaikka sitä ei aina huomaa. Nyt on yritetty mennä sisälle muihin nahkoihin - ikiaikaisiinkin. Mukana olevat instrumentalistit ovat olleet myönteisesti hämmentyneitä.

Hellävarainen soitto on lähtenyt liikkeelle sisällöstä. Tekstit lojuivat levytysvaiheessa pitkin studion lattiaa ja niitä käänneltiin ja kommentoitiin.

- Kun Sakari Kukko pohti studiossa, mitä ja miten hän soittaisi Lohdutuksen aika -lauluamme, hänen silmiinsä osui pätkä sen tekstiä: "Etsitkö Eevaa Adam?" Niinpä kehotin häntä soittamaan siten, että kysymys on koko ajan hänen mielessään, kertoo Jaakko Löytty.

Albumin teksti viittaa Kalevala -mittaan ja -poljentoon, mutta myös Aleksis Kivessä on avain Murhehuoneeseen . Feminiini näkökulma tuo mieleen Seitsemän veljen Eeron vaimon, väkivaltaiseen itkuun purskahtavan Seunalan Annan . Kun Anna laulaa sydämensä laulun, siihen sisältyy lähes kaikki, mitä äiti kokee lastaan kohtaan.

Herran ja petojen pelko

Musiikillisesti teos sekoittaa vanhaa vuoroveisuuperinnettä ja muinaissuomalaista ja -skandinaavista musiikkia. Siinä yhtyvät Herran ja metsän petojen pelko. Ruotsalainen Hedningarna-yhtye on monasti ollut kansanmusiikkeineen samoilla jäljillä. Toisaalla voi nähdä myös tekijöiden pitkän lähetystyö- ja Afrikka-kokemuksen. Jakko Löytyn mukaan taustalla voi aistia joikujankin.

- Aasialainen ja afrikkalainen aines ei välttämättä nouse esille sellaisenaan, vaan ne ovat suomalaisella kokemuksella tehtyjä. Kun edellisellä, bluesahtavalla Arkivirsiä -albumilla tutkin veisaajia, niin nyt musiikkia on käytetty surutyön välineenä. Nyt on haluttu korostaa jotakin yleispätevää ihmisessä, jatkaa Löytty.

- Jaakko vietti lähetystyössä olleiden vanhempiensa kanssa koko lapsuutensa (1955-1967) Namibiassa, joten hänellä on pitkä kokemus sieltä. Yhteistä Afrikan perintöä meillä on vuosilta 1988-1994, jolloin olimme Suomen Lähetysseuran palveluksessa Senegalissa. Siellä pääsi käsiksi elämän peruskysymyksiin. Elämä pelkistyi, ja näimme miten samanlaisia ihmiset ovat perusolemukseltaan, iloineen ja murheineen, vaikka ympäristö vaihtuu. Ihmisen tarinaa vain aletaan kertoa eri paikoissa eri tavoin.

- Viimeaikaiset suurkatastrofit muistuttavat meitä siitä, että meillä on läksyt todellisen myötäelämisen kohdalla tekemättä. Murhehuone on myös sellaisen kotiläksyn paikka, sanoo Kaija Pispa.

Murhehuone-kiertue: ke 21.9. Turun kristillinen opisto klo 11.30; to 22.9. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli klo 19, pe 23.9. Säkylän kirkko, la 24.9. Turun kristillinen opisto ja su 25.9. Auran kirkko.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.