Mikael Agricolan juhlavuosi innoittanut
myös venäläiset lukuisiin muistohankkeisiin

TS/Eija Loueniva<br />Viipuri-säätiö hankki Mikael Agricolan rintakuvan Viipuriin.
TS/Eija Loueniva
Viipuri-säätiö hankki Mikael Agricolan rintakuvan Viipuriin.

EIJA LOUENIVA

Vuosi 2007 on Suomen kirjakielen ja kirjallisuuden isän, Suomen uskonpuhdistajan Mikael Agricolan juhlavuosi. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi huhtikuun 9. päivänä 450 vuotta. Viipurissa ja Viipurin piirissä on meneillään useita hankkeita, jotka on määrä saada valmiiksi juhlavuodeksi yhteistyössä suomalaisten kanssa. Suomalaiset haluavat pystyttää Emil Wikströmin veistämän, sodassa kadonneen Mikael Agricolan patsaan uudelleen lähelle sen entistä paikkaa sodassa tuhoutuneen Viipurin tuomiokirkon edessä.

Viipurin linnaan olisi tulossa Agricolan perinnehuone ja myös suomen kielen kouluopetus ja Agricolaan liittyvä yliopistotutkimus kiinnostavat venäläisiä. Kuolemajärvellä sijaitsevat Agricolan kuolinpaikan muistomerkki ja pirttimuseo ovat venäläisten suunnitelmien mukaan saamassa museonhoitajan.

Hankkeiden paljous ja venäläisten innokkuus yllättivät myönteisesti juhlavuoden valtuuskunnan pääsihteerin Ossi Tuusvuoren vetämän asiantuntijajoukon Karjalan kannaksella. Keskeinen kysymys on kuitenkin hankkeiden rahoitus.

Suomen opetusministeri Tuula Haatainen (sd) ja kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) ovat asettaneet juhlavuoden valtuuskunnan, jonka puheenjohtaja on Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja varapuheenjohtaja opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström . Valtuuskunnan jäsenistö edustaa laajasti yhteiskuntaamme.

Viipuriin halutaan Agricolan patsas

Juhlavuoden hankkeet ovat pääasiassa kotimaassa, mutta osa niistä ulottuu maamme rajojen ulkopuolelle. Suomalaisten ja venäläisten aiempien tapaamisten perusteella myös Venäjällä on virinnyt suuri kiinnostus Agricolan juhlavuoteen. Agricola kävi koulua Viipurissa ja hänet on haudattu kaupunkiin.

Turun piispana ollessaan hän lähti Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan lähettämänä vuoden 1557 alussa neuvottelemaan Iivana Julman kanssa rauhasta, joka saatiin allekirjoitetuksi 40 vuodeksi. Paluumatkallaan rauhanneuvotteluista Agricola kuoli Kuolemajärven Kyrönniemellä.

Emil Wikströmin patsaassa oli Agricolan rintakuvan lisäksi vertauskuvallinen tiedon jakamisen aihe vanhan vaarin tarkkaillessa sujuvasti vieressään lukevaa lastenlasta. Patsas hävisi talvisodan lopputuoksinassa vuonna 1940. Toisten tietojen mukaan sitä oltiin kuljettamassa kohti Suomea.

Vielä parisenkymmentä vuotta sitten sitä etsittiin Viipurin lähettyviltä metallinpaljastimin, mutta turhaan. Viipuri-säätiö teetti arkkitehti Juha Lankisen idean perusteella Wikströmin patsaan mukaisen Agricolan rintakuvan, joka on Alvar Aallon kirjaston aulassa.

Rahat budjetista ja sponsoreilta

Juhlavuoden valtuuskunnan pysyvä asiantuntija Ossi Haaramäki esitteli Viipurissa Linnankadun viereistä viheraluetta, jota on ajateltu uudelleen pystytettävän patsaan paikaksi. Turun maakuntamuseon lehtori Tarja-Tuulikki Laaksonen ehdotti, että patsas tulisi Linnankadulle johtavan hiekkakäytävän keskelle näkyvämmälle paikalle. Wäinö Aaltosen museon amanuenssi Riitta Kormano kertoi V. Heinäsen kiviveistämön tehneen aikoinaan patsaan jalustan. Viipurin apulaiskaupunginjohtaja Aleksandr Kostenko vakuutti niin Viipurin kaupungin kuin Viipurin piirin haluavan työskennellä juhlavuoden valtuuskunnan ja työryhmän kanssa.

- Osoitus kiinnostuksestamme on, että olemme jo vuosia tehneet työtä asian hyväksi. Omilla kuvanveistäjillämme ja arkkitehdeillamme on myös erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta keskustelua on hyvä jatkaa. Lähdemme kuitenkin siitä ajatuksesta, että patsas olisi alkuperäisen kaltainen.

Valtuuskunnan pysyvä venäläinen neuvonantaja, Venäjä-Suomi-seuran varapuheenjohtaja Aleksandr Belov arveli patsaan töineen ja ympäröivän alueen kunnostuksineen maksavan noin 40 000-50 000 euroa. Suomalaiset aikovat rahoittaa juhlavuoden hankkeet budjettirahoitusten ohella pääasiassa sponsorirahalla.

Agricolan hautapaikka aiotaan siivota

Kostenko kertoi, että Agricolan kuolinpaikalla Kuolemajärven Kyrönniemellä olevaa museota varten otetaan budjettiin rahaa museohoitajaa varten ja myös muistomerkille vievää tietä pitäisi kunnostaa. Hän lupasi niin ikään, että Viipurin kaupunki huolehtii Piispankadulla sijaitsevan vanhan tuomiokirkon raunioista. Agricola on mitä todennäköisemmin haudattu tämän kirkon lattian alle. Tätä nykyä keskellä vanhaa kaupunkia oleva alue on kaupunkilaisten rojujen ja roskien kaatopaikka, jota korkeat rikkaruohot peittävät.

Toinen näkyvä yhteistyöhanke on Mikael Agricola -perinnehuoneen perustaminen Viipurin linnaan. Linnan energinen johtaja Svetlana Abdullina on varannut linnasta 1500-luvun holvikaarisen pienen huoneen tarkoitukseen. Hänestä Agricolan perinnehuoneessa kerrottaisiin Mikael Agricolasta oman aikakautensa edustajana ja aikaa kuvattaisiin esineistön avulla. Perinnehuoneeseen tulisi myös muuta rekvisiittaa.

Kaupungintalon neuvotteluissa mukana ollut Viipurin ulkoisten taloussuhteiden osaston päällikkö Olga Kareva muistutti, että yhteisiin hankkeisiin voitaisiin hakea rahaa lähialueprojekteista.

Kuolemajärven kaunis muistomerkki

Noin seitsemänkymmenen kilometrin päässä Viipurista rantatien varrella Kuolemajärven huikean kauniilla Kyrönniemellä on Agricolan kuolinpaikan muistomerkki. Koiviston nuorisoseura pystytti jykevän muistokiven ensi kerran vuonna 1900. Kivi hävisi sotien jälkeen ja löytyi sittemmin erään rakennuksen porraskivenä entisestä Akkalan kylästä.

Kuolemajärveläiset esittivät toiveen muistomerkin uudelleen pystyttämisestä. Seudulla kesiään viettävä akateemikko Vladimir Smirnov teki paljon asian hyväksi. Muistomerkki paljastettiin uudelleen vuonna 2000. Seuraavan vuonna sen viereen nousi Agricolan toiminnasta kertova pieni pirttimuseo. Kuolemajärven, nykyisen Krasnaja Dolinan kunnanlääkäri Juri Ogloblin on antaumuksella hoitanut työnsä ohella muistomerkkiä ja museota.

Niin Kuolemajärven kuin Koiviston eli Primorskin päättäjät toivovat yhteishankkeita suomalaisten kanssa suomen opetuksesta ja Agricolan muusta muistamisesta alkaen.

TS/Eija Loueniva<br />Viipurin linnan johtaja Svetlana Abdullina haluaisi linnan tiloihin Mikael Agricolan perinnehuoneen.
TS/Eija Loueniva
Viipurin linnan johtaja Svetlana Abdullina haluaisi linnan tiloihin Mikael Agricolan perinnehuoneen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.