JARI RANTANEN
Historiallisista romaaneistaan tunnettu vammalalainen kirjailija Pirjo Tuominen sanoo tekevänsä aina mielessään itselleen saman kysymyksen alkaessaan perehtyä uuteen kirjan aiheeseen - missä on raha?
Pirjo Tuominen, 66, on kirjailijana tuottelias. Valtaosan yli 30 romaanistaan hän on tehnyt vajaan 30 vuoden aikana muiden töiden ohessa. Kirjoittamiselle hän on päässyt omistautumaan täysin vasta viime vuosina jäätyään seitsemän vuotta sitten osa-aikaeläkkeen kautta vapaalle paikallisradion toimitusjohtajan tehtävistä.
Taloushistoria taustana
Taloushistoria kiinnostaa Pirjo Tuomista, ja uusinta historiallista romaaniaan kirjoittaessaan hänellä on ollut loistava tilaisuus perehtyä siihen, miten suuromaisuuksia Suomessa syntyi 1800-luvun alussa. Tuomisen romaani Linnat kertoo Björkmanin, aateloituna Björkenheimin liikemiessuvun vaiheista.
Tukholmalainen suurliikemies Bengt Magnus Björkman oli tukkukauppias ja ruukinpatruuna ja aikanaan Suomen rikkain mies. Hän rakennutti poikiensa Ludvigin ja Lars Magnuksen kanssa ruukkilinnoja eri puolille Suomea. Tuomisen romaanin päähenkilöksi nousee Lars Magnus, joka pohjanmaalaisen Orisbergin ruukkikylän ja kartanon isäntänä hankki omistukseensa Eurajoelta Vuojoen suurtilan ja rakennutti sen keskukseksi Vuojoen linnana tunnetun kartanon päärakennuksen.
C.L. Engelin suunnittelema kartanolinna kuuluu Suomen upeimpiin ja vakuuttaa edelleen vieraansa äkkiä siitä, mitä sen rakennuttajakin varmaan halusi viestittää. Kartanon aatelisella isännällä oli vaurautta ja valtaa. Suuromaisuuden perijä ja omistuksiaan taitavasti kasvattanut Lars Magnus Björkenheim oli vuorineuvos, teollisuusmies, suurmaanomistaja ja pankkiirikin, jolla jo Pohjanmaalla oli ollut velallisinaan muiden muassa maaherra, hovioikeuden presidentti ja liuta muita korkeita virkamiehiä.
Ympäristö inspiroi
- Jo tämä ympäristö kertoo, miksi aihe viehätti minua, Tuominen viittaa Vuojoen kartanon pihamaalla. Hän sanoo saaneensa käsiinsä materiaalin, jollaiseen historiallisen romaanin kirjoittaja harvoin törmää. Kirjailija pääsi käsiksi suvun arkistoon, jossa perustutkimustyö oli jo tehty, ja sai luettavakseen tuhansia ruotsin- ja ranskankielisiä kirjeitä käsittävän laajan kirjeenvaihdon. Orisbergin kartanossa on lisäksi kymmeniä hyllymetrejä suvun vanhoja tilikirjoja ja muita papereita.
Tuominen kirjoitti 500-sivuisen kirjansa valmiiksi puolessa vuodessa ja sanoo polttaneensa itsensä sinä aikana lähes loppuun. - Koskaan en ole minkään kirjan kanssa vetänyt itseäni niin piippuun, hän sanoo, mutta sanoo myös nauttineensa väsymisestä huolimatta.
- Tässä kirjassa kaikki on totta yksityiskohtia myöten, Tuominen sanoo. Takeena on huolellinen tutustuminen kirjeenvaihtoon ja arkistomateriaaliin. Bengt Magnus Björkman kirjoitti Suomessa oleville pojilleen Tukholmasta kirjeitä, joita Tuominen kuvaa "uskomattoman suorasukaisiksi". Isälle ei kelvannut oikein mikään, mitä Lars Magnus suunnitteli tai teki.
Rahatalous ja luontaistalous
Tuominen kertoo uudessa kirjassaan myös siitä, miten valtavien omaisuuksien luominen tuli 1800-luvun Suomessa mahdolliseksi. Ruukinherrat ja isojen kartanoiden isännät elivät jo rahataloudessa ja kävivät rahaa tuovaa kauppaa tuotteillaan, mutta tavallinen rahvas eli vielä luontaistaloudessa ja oli edullista työvoimaa isännilleen. - Siinä saumassa oli tilaisuus luoda omaisuuksia, Pirjo Tuominen sanoo.
Tuominen kirjoitti ensimmäisen historiallisen romaaninsa 1970-luvulla - kokeeksi, kun kustantaja ei kiinnostunut hänen tarjoamastaan liike-elämää käsittelevästä romaanista. Nyt hänellä ei ole työn alla eikä suunnitelmissakaan uutta kirjaa.
- Kirjoittaminen oli minulle pitkään harrastus ja pakopaikka, hän kuvailee. Nyt, 66-vuotiaana, Tuominen sanoo tuntevansa, että helpommallakin voisi jo päästä. - Katsotaan, vieläkö kannattaa jatkaa.
Björkenheimien vaiheisiin hän ei kuitenkaan enää aio palata.
