Kajanuksen klarinetisti

TS/Heikki Sankkila<br />Paavo Helistö kirjoitti Kusti Aerilan elämäkertaa kaksi ja puoli vuotta. Aerilan kirjeet ja muut paperit olivat lähteenä aarreaitta.
TS/Heikki Sankkila
Paavo Helistö kirjoitti Kusti Aerilan elämäkertaa kaksi ja puoli vuotta. Aerilan kirjeet ja muut paperit olivat lähteenä aarreaitta.

HEIKKI SANKKILA

- Laitilalaissyntyinen klarinetisti Kusti Aerila ansaitsee nimityksen suomalaisen klarinetinsoiton isoisä, sanoo Aerilan elämäkerran kirjoittanut Yleisradion musiikkiosaston pitkäaikainen toimituspäällikkö ja musiikkijournalisti Paavo Helistö .

Kusti Aerilan (1876-1954) oppilaina oli satoja klarinetisteja, joiden oppilaat ovat nyt eturivin muusikoita. Aerilan kirjoittama Klarinettikoulu oli instrumentin ensimmäinen suomen- ja ruotsinkielinen oppikirja. Siitä otettiin 16. painos vuonna 1982 ja klarinettikoulua myytiin kaikkiaan 13 000 kappaletta.

Aerila Kajanuksen klarinetisti julkistettiin maanantaina Uudessakaupungin Crusell-viikolla.

- Sopivampaa paikkaa ja ajankohtaa ei suomalaisen klarinetinsoiton uranuurtajan elämäkerran julkaisemiseen ole, Helistö sanoi.

Aerilan muusikonjuuret ovat syvästi vakkasuomalaiset. Hän aloitti soittamisen Laitilan torvisoittokunnassa 1889. Hän soitti myös Uudenkaupungin VPK:n soittokunnassa.

Aerila oli lopettamassa musiikinopintojaan Saksassa, kun Robert Kajanus kutsui nuoren muusikon Helsingin filharmonisen seuran orkesterin klarinetistiksi. Aerila oli tämän myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterina tunnetun orkesterin ensimmäinen suomalainen puupuhaltimien äänenjohtaja; aikaisemmin tämän tehtävä oli ollut saksalaisten muusikoiden hallussa. Aerilan orkesterimuusikon ura alkoi tästä. Helsingin filharmonisen seuran orkesteri lähti laajalle Euroopan kiertueelle, joka huipentui konsertteihin maailmannäyttelyä juhlivassa Pariisissa.

Muusikon työnsä ohella Aerilan työ klarinetinsoiton opettajana oli merkittävää. Hänen oppilaitaan olivat muiden muassa Matti Rajula , Sven Lavela ja Paavo Lampinen .

Helistö perustaa elämäkerran paljolti Kusti Aerilan kirjeisiin. jotka hän löysi huolintaliike Nurmisen perhearkistosta.

- Äärimmäisen perusteellinen mies oli tallettanut jokseenkin kaikki kirjoittamansa kirjeet ja muut paperit elämänsä varrelta, Helistö kertoi. Elämäkerta piirtää kuvan muusikon elämänmenosta, joka kattaa viime vuosisadan ensimmäisen puoliskon.

Kun vuosisadan alussa orkesteri pestasi soittajansa vain seitsemäksi kuukaudeksi vuodessa oli kesäajaksi hankittava muita soittotöitä. Kusti Aerilakin kiersi soittajan pätkätöissä ainakin Pietarissa, Göteborgissa, Baltian maissa, Helsingissä ja Hangossa. Hänellä oli myös erinomaisen selkeä käsiala ja hän kirjoitti puhtaaksi Sibeliuksen, Melartinin ja Madetojan teoksia. Aerila oli perustamassa Suomen muusikkojen liittoa ja toimi sen johtotehtävissä useita vuosia.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.