Kulttuuri

Wigwamista serpien kylään

TS/Laura Tättilä
TS/Laura Tättilä

KIMMO RANTANEN

Parhaillaan Naantalissa Emma-teatterissa Kultaranta -näytelmän kapellimestarina häärivä Pedro Hietanen on ehtinyt uransa aikana olla mukana niin monessa jutussa, että kuva hänestä on pirstaleinen kuin hajonnut palapeli.

- Ai sä olet noin hyvä muusikkokin, Hietanen nauraa kommenteille, joita kuuli television Hotelli Sointu -ohjelman aikaan.

Hietanen soitti, johti studio-orkesteria ja sovitti 250 biisiä tavalla, joka herätti nekin, jotka ehkä tunsivat hänet lähinnä M. A. Nummisen kanssa tehdyistä lastenmusiikki- tai Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa tehdyistä huumorijutuista.

Ammattipiireissä Hietanen tiedetään huippuosaajaksi. Suuren yleisön silmin häntä on vaikea lokeroida ja se johtaa jopa aliarviointeihin.

Se on monipuolisuudesta maksettava hinta, mutta ei Hietanen sitä sure. Hän teki valintansa jo 70-luvulla Wigwam-yhtyeen hajottua.

- Kun Wigwam-ajat olivat ohi, ryhdyin miettimään, mitä muusikkona oleminen tässä maassa tarkoittaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Jos haluaa rakentaa tietoisesti jonkin suunnan uraa, pitää tekemisten suhteen olla tarkkana. Mun kohdalla taas katu-uskottavuus ei kärsi monipuolisuudesta yhtään, jos vaan saan tehdä hommat hyvin.

- Halu tehdä on tärkein juttu. Pelkkä suorittaminen ei käy.

Maailmaa valloittamassa

Wigwam oli ensimmäinen suomalaisbändi, joka oli lähellä lyödä itsensä läpi suuressa maailmassa. Levydiili englantilaisen Virgin-levy-yhtiön kanssa oli taskussa, yleisö ja kriitikot kehuivat, bändi heitti keikan jopa Lontoon Hyde Parkissa, mutta ei - ratkaiseva askel menestyksen portaikossa jäi ottamatta.

Lopullinen niitti oli rumpali Ronnie Österbergin kuolema.

- Turhauttaa, kun se ei mennyt niin kuin piti. Tai oikeastaan meni, mutta onnenpotku, jota kaivattiin, jäi tulematta. Lisäksi Suomen päässä levy-yhtiöltä loppu fyrkat.

Hietanen siirtyi Wigwamiin Pepe & Paradisen riveistä. Siinä sivussa hän oli toiminut studiomuusikkona ja soittanut taustoja muun muassa monissa iskelmälevytyksissä.

Studiotyötä Hietanen ei ole muutenkaan vierastanut. Kun Tuomari Nurmion läpilyöntisinglellä Valo yössä soi haitari tai Freemanin ikihitillä Ajetaan me tandemilla vinkuu tuttu syntikkariffi, asialla on studiomuusikko Hietanen.

Hän on pyrkinyt toteuttamaan muusikkoutta ajatuksella, että oleellista ei ole musiikin laji vaan tekemisen tapa.

- Tärkeää on tehdä sitä mikä kiinnostaa. Mutta sekin on ihan okei, ettei kaikkia kiinnosta mitä minä teen.

Lastenmusiikkia ja stand upia

Wigwamin jälkeen Hietanen lyöttäytyi yksiin M.A. Nummisen kanssa. Kaksikolta on taittunut niin underground kuin lastenmusiikki. Näyttelijä ja viihteen monitoimimies Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa Hietanen on tehnyt yhteistyötä televisio-ohjelmien ja levytysten merkeissä.

Kesän alussa ilmestyi Peteliuksen tupla-cd Hyvännäköinen , jolle on koottu 36 Hietasen sovittamaa laulua. Mukana helmiä sellaisista suomalaisen tv-viihteen klassikko-ohjelmista kuin Velipuolikuu ja Pulttibois .

Peteliuksen kanssa Hietanen teki myös vuosina 1986-1999 kaikkiaan kuusitoista suoraa Yömyöhä -lähetystä radioon. Nämä ohjelmat julkaistaan kokonaisuudessaan - ensimmäinen osa ilmestyi keväällä - kahdeksan tupla-cd:n sarjana nimellä Serpien kylässä .

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- En ole näyttelijä eikä hupailuilla ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Kyse on heittäytymisestä. Se oli kiinnostavaa, sen ajan stand upia.

Vahvaa uutta tulemista tuntuu elävän myös Hietasen ja Nummisen 80- ja 90-luvuilla esittämä lastenmusiikki. Gommi ja Pommi Midnight Show kiertää menestyksellä Suomen kapakoita ja yleisö voi muistella lapsuuttaan.

Tyylien sekamelska

Hietaselle ei oikeastaan mikään musiikin kentän lokeroista ole vieras. Hän on muusikko, sovittaja, säveltäjä, tuottaja ja toiminut myös tuotantopäällikkönä.

Tosin tittelistä säveltäjä Hietanen ei liiemmin innostu.

- Sibelius oli säveltäjä, hän kuittaa.

Sen sijaan sovittajaksi Hietanen mielihyvin tunnustautuu. Sitä kautta hän ikään kuin tarjoaa musiikilliset taitonsa toisten tukemiseen.

- Mua kiehtoo tehdä uusia sovituksellisia näkemyksiä vanhoista biiseistä. Siinäkin mulla on musiikkigenret ihan sekaisin. Nekin olisi toisenlaista uraa ajatellen pitänyt priorisoida ja tehdä vaan esimerkiksi jazzia tai rockia.

- Nyt ne kaikki syövät toisiaan, mutta se on jotenkin tyypillistä mulle.

Musiikkityylien iloinen sekamelska kuuluu hyvin Peteliuksen Hyvännäköinen -kokoelmalla. Hietanen on aina käyttänyt niitä ideoita, jotka ovat mieleen tulleet ja hyviltä vaikuttaneet.

Hyvä esimerkki on myös Hietasen kymmenen levyä julkaissut bändiprojekti Pedro's Heavy Gentlemen. Kokoonpanoon on vuosien saatossa kuulunut kuutisenkymmentä muusikkoa. Laulajina mm. Ismo Alanko , Tuomari Nurmio, Jim Pembroke ja Harri Marstio , muusikkoina mm. Jukka Tolonen ja Pekka Pohjola.

Ja kun Gentlemenin riveissä skoonelainen laulaja laulaa suomeksi venäläistä laulua, joka on sovitettu reggaeksi, niin siinä on mukana luovaa hulluutta enemmän kuin lääkäri määrää.

Muusikko bisnesmaailmassa

Levy-yhtiö Emin tuotantopäällikkönä 80-luvun jälkipuoliskolla Hietanen pääsi katsomaan musiikintekemistä bisnesmiehen vinkkelistä.

Homma pyöri taloudellisesti hyvin. Myynnin vetureina toimivat Agents, Topi Sorsakoski , Lapinlahden Linnut ja Pave Maijanen . Viidessä vuodessa Hietanen kuitenkin kypsyi jatkuvan kasvun ajatukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Kun meni hyvin, seuraavana vuonna piti mennä vielä paremmin. Sanoin, että valitettavasti Suomen väkiluku ei kasva samassa suhteessa teidän tulostavoitteidenne kanssa.

- Sinänsä olin yhtiöön tyytyväinen. Sain tehdä ihan omia päätöksiä. Meillä olivat myös mm. Kolmas nainen ja Neljä Ruusua, jotka eivät vielä silloin olleet isoja nimiä.

Yhden mokankin Hietanen tunnustaa. Miljoonasateen demo lojui kuuntelemattomana pöydällä niin kauan, että bändin nappasi kilpaileva firma. Syy Hietasen vitkasteluun oli peräti arkinen: hänestä Miljoonasade oli nimenä huono.

Elämän sirkus

Viime vuosina Hietanen on tehnyt tiivistä yhteistyötä näyttelijä Ritva Oksasen kanssa. Kaksikon Elämän sirkus -esitys nähdään lokakuun lopulla vierailuesityksenä myös Turun kaupunginteatterissa.

- Olen aina ajautunut tekemään töitä ihmisten kanssa, jotka ovat vahvoja persoonallisuuksia. Tykkään siitä. Vahvojen ihmisten kanssa on kiva tehdä yhteistyötä. Saa olla itsekin vahva. Homma ei muuten toimi.

- Kemian pelaaminen on asian ydin. Esimerkiksi mun ja Nummisen jutut perustuvat siihen, että ei koskaan tarvitse selitellä toiselle mitään. Senkun menee ja tekee.

- En ole etsinyt kumppaneita. Ne ovat tulleet vastaan. Kun on kiinnostavia ilmiöitä, alan seurata niitä ja yhtäkkiä huomaan olevani mukana. Siinä vaan käy niin.

Hietanen pitää duokeikoista.

Säestettäviin ovat viime vuosina kuuluneet jo edellä mainittujen lisäksi mm. Ismo Alanko, Vesa-Matti Loiri ja Tapio Liinoja.

- Duossa ei huijata. Se on pelkistettyä todellisuutta. Kuulijallekin rehellinen tilanne. Esiintyjistä saa aivan oikean kuvan, kun en soita mitään sämplättäviä instrumentteja.

Hietanen tunnustautuu vanhanajan muusikkouden kannattajaksi. Ei moderni teknologia Hietaselle vierasta ole, mutta hänen mielestään pitää ensin opetella soittamaan ja vasta sitten leikkiä teknisillä vempaimilla.

- Tietysti asioita voi tehdä monella tavoin. Tärkeintä on musikaalisuus, vaikkei musiikinteoriaa osaisikaan. Tuskin Motorheadin soittajatkaan ovat kontrapunkteja opetelleet.

Itsestään Hietanen puhuu musiikin ammattilaisena, jonka tehtävä on tehdä ihmisille mahdollisimman maukasta musiikkia. Sellaista, jossa maistuu elämä itse.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Monesti multa on kysytty, mikä mä olen. Olen sovittaja, esiintyvä taiteilija ja muusikko. Ei sen enempää, mutta ei sen vähempää, Hietanen luonnehtii.