Mihin katosi 100 000 katsojaa?

Kalenterivuosittain julkaistavat Teatteritilastot osoittavat, että vuodesta 1990 lähtien myytyjen lippujen määrä Turun kaupunginteatterissa on vaihdellut vajaasta 63 000:sta lähes 100 000:een. Viime vuonna lippuja myytiin noin 68 400 ja sitä edellisenä 65 900.

Ennen vuotta 1990 luvut ovat olleet merkittävästi suuremmat. Parhaimmillaan - vuonna 1975 - myytyjen lippujen määrä kipusi jopa 176 334:een. Kotkien kaudeksi nimitetty Ralf Långbackan ja Kalle Holmbergin seitsemän vuoden ajanjakso oli yleisömääriltäänkin teatterin huippuaikaa.

Mihin siis on 30 vuodessa kadonnut yli 100 000 katsojaa Turun kaupunginteatterista?

- Vaikuttavia tekijöitä on monia. Yhteiskunta on muuttunut kovasti 30 vuodessa, muun muassa vapaa-ajan harrastuksia on tarjolla valtavasti enemmän kuin 1970-luvulla, Tuomarila muistuttaa.

Myös yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Tänä päivänä ihmisten mielenkiinnon kohteet hajaantuvat voimakkaasti, ja yleisö kuten myös teatterin kenttä on pirstaloitunut.

1970-luku huippuaikaa

1970-luvun alussa katsojamäärät eivät nousseet vain Turun kaupunginteatterissa vaan koko maassa. Kaikissa ammattiteattereissa myytyjen lippujen määrä ylitti vuonna 1972 kahden miljoonan rajan, ja jo vuonna 1975 tehtiin tähänastinen myyntiennätys, yli 2,8 miljoonaa lippua. Tosin 1970-luvun alussa myös tilastoinnissa tapahtui muutos, kun lukuihin otettiin mukaan muiden muassa Kansallisooppera.

Voimakasta kasvua vauhditti yhteiskunnallinen muutos, jota Teatterikorkeakoulun teatteritutkimuksen professori Pentti Paavolainen kuvaa tutkimuksessaan Teatteri ja suuri muutto. Ohjelmistot sosiaalisen murroksen osana 1959-1971 (1992).

Hän toteaa, että nopea kaupungistuminen edisti teatterien ennätysmäistä yleisökasvua, minkä lisäksi yleisöpohjan laajentamiseen pyrittiin aktiivisesti teatteripoliittisilla ratkaisuilla kuten teattereiden tehtävien, talouden ja hallinnon kehittämisellä. Paavolaisen mukaan myös aikakauden ohjelmistoista löytyi vastaavuutta laajentuneen yleisöpohjan elämäntunnoille.

1970-luvun jälkeen katsojamäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, myytyjen lippujen määrä on pysytellyt 2,5 miljoonan tietämissä.

Esitysmäärät vähentyneet

Turun kaupunginteatterissa katsojamäärien pudotusta 1970-luvulta näihin päiviin selittää Tuomarilan mukaan yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten lisäksi ainakin se, että esitysmäärät ovat vähentyneet. 1970-luvulla ne liikkuivat 470 - 600:n välillä, tätä nykyä kaupunginteatterissa on 360 - 400 esitystä vuodessa.

- Menobudjettimme on määritelty niin pieneksi, ettemme voi lisätä esityksiä, vaikka kysyntää olisikin. Tämän vähempää emme kuitenkaan voi esittää, suunnan on muututtava ja se tarkoittaa, että meidän on saatava vähän lisää rahaa menopuolelle ilman että tulotavoitetta nostetaan, Tuomarila määrittelee.

Hänen mukaansa menotalouden hillitseminen pakottaa teatterin toimimaan niin, että katsomoiden on oltava esityksissä mahdollisimman täysiä, vaikka esityksiä lisäämällä kokonaiskatsojamäärä nousisi täyttöasteen pienenemisestä huolimatta.

Lukujen kasvattaminen mahdollista

Menobudjetin sitovuuteen päädyttiin 1990-luvun alussa, minkä seurauksena myös katsojatavoitteita pudotettiin. Tuomarilan mukaan laman aikana se oli hyvä ratkaisu.

- Sen ansiosta jouduimme tekemään mahdollisimman vähän rappioteatteria.

Tuomarila tarkoittaa sillä viihteellistä teatteria, jonka tavoitteet eivät ole teatteritaiteessa vaan kansan huvittamisessa.

- Meillä on nykyisin yksi kansanteatteriksi luokiteltava esitys vuodessa, ja kokonaisuudessaan ohjelmisto, jonka teatteritaiteellisen tason pystyn allekirjoittamaan.

Tämänkautiset katsojaluvut kertovat Tuomarilan mielestä kuitenkin karua kieltään siitä, että tämä tie on kuljettu loppuun.

- Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko muutamme ohjelmistoamme niin, että teemme vain kansanteatteria päänäyttämöllämme tai siirrymme nettobudjettisysteemiin. Se helpottaa byrokratiaa, ja meidän on helpompi reagoida suhdanteisiin nykyistä nopeammin, kun tulot jäävät hyödyttämään omaa toimintaamme.

Tuomarila korostaa, ettei hänellä henkilökohtaisesti ole mitään ohjelmiston keventämistä vastaan.

- Pidän kansanteatterista, ja minulle on olemassa vain hyvää ja huonoa teatteria. Myös teatterinjohtajana voin ostaa suurelle näyttämölle kaksi hömppää Sopukan linjan säilyttämiseksi.

Tuomarilan mielestä 100 000 vuosittaisen katsojan määrä olisi Turun kaupunginteatterille ideaali.

- Uskon, että tämä saisi teatterin rahoittajat eli veronmaksajat vakuuttuneeksi teatterin tarpeellisuudesta. Tällä katsojamäärällä teatteri myös tulisi veronmaksajille kaikkein edullisimmaksi.

Viime vuonna julkisen tuen - valtion ja kaupungin avustusten - määrä pääsylippua kohden Turun kaupunginteatterissa oli lähes 58 euroa keskimääräisen lipun hinnan ollessa 25 euroa. Tuomarilan mukaan 100 000 katsojaa vuosittain pudottaisi julkisen tuen osuutta huomattavasti nykyisestä.

Pudotusta myös Tampereella

100 000 katsojan tasolla liikutaan vuosittain kummassakin tamperelaisessa teatterissa, Tampereen työväen teatterissa (TTT) ja Tampereen teatterissa.

- Tampereella on vanha perinne teatterikaupunkina, Tuomarila selittää suurta eroa turkulaisten ja tamperelaisten teattereiden katsojalukujen välillä.

TTT:n osalta tilannetta auttaa myös se, että se on yksi kolmesta kansallisesta päänäyttämöstämme, joka saa muita suurempaa valtiontukea.

Myös Tampereella katsojaluvut ovat kuitenkin supistuneet roimasti parhaista vuosista.

Teattereiden yhteenlaskettu myytyjen lippujen määrä oli suurimmillaan 385 500:ssa vuonna 1986.

Viime vuoteen verrattuna pudotusta on yli 200 000 lippua.

Turussa kaupunginteatterissa ja Åbo svenska teaterissa myytiin eniten lippuja vuonna 1975, kaikkiaan reilut 209 000 kappaletta. Viime vuoden kokonaispottiin verrattuna se on noin 115 000 lippua enemmän.

Uusia jakajia

Laitosteattereiden katsojamäärissä tapahtuneita muutoksia selittää osaltaan vielä teatterikentän hajaantuminen. Suurten teattereiden rinnalle on putkahtanut useita pieniä ryhmiä, joihin osa laitosteattereiden katsojista on siirtynyt.

Turussa katsojamäärien kasvulla mitattuna parhaan tuloksen onkin tehnyt kaksi ja puoli vuotta toiminut Linnateatteri. Se on kipaissut yleisömäärällään jo ÅST:n ohi, ja teatterinjohtaja Mikko Kouki arvioi, että tänä vuonna Linnateatterissa ylittyy 60 000 kävijän raja. Se kuulostaa paljolta kaupunginteatterin tavoitteleman 70 000 katsojan rinnalla.

- Kyllä katsojia löytyy, jos menee puuhamaahan teatteria tekemään, Tuomarila sanoo ja viittaa Linnateatterin näytelmään Kultaranta , jota esitetään Naantalin Muumimaailmassa kesän ajan.

Linnateatterin kovia lukuja selittävät myös lastenesitysten suuri määrä, joille on juuri nyt suuri kysyntä ja tarve.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.