Kuvanveistäjä Harry Kivijärven
elämäntyön esittely Hämeenlinnassa

TS/<br />Harry Kivijärvi: Kivi
TS/
Harry Kivijärvi: Kivi

ANNELI HERÄJÄRVI

Hiilipiirrokset vuosilta 1947 ja 2005 mahduttavat väliinsä laajan kuvanveistäjä Harry Kivijärven elämäntyötä esittelevän retrospektiivisen näyttelyn. Hämeenlinnan Taidemuseon Lohrmann-rakennuksen ala- ja yläkerta täyttyvät taiteilijan töistä aina syyskuun 18. päivään saakka.

Museonjohtaja Taina Lammassaari sanookin, että Hämeenlinnan Taidemuseon näyttely antaa kuvan monipuolisesta ja maamme tunnetuimpiin kuuluvasta kuvanveistäjästä. Parhaiten Kivijärvi tunnetaan kiviveistoksistaan. Sen sijaan vähemmän tunnettuja ovat taiteilijan figuratiiviset pienoisveistokset, maalaukset ja gobeliinit. Esillä on myös piirustuksia, luonnoksia ja valokuvia julkisista veistoksista.

Uransa alkuaikoina Kivijärvi oli kiinnostunut maalaamisesta ja varhaisimmat veistokset 1950-luvulla olivat figuratiivisia pienoisveistoksia. Harry Kivijärven veistotaiteen käännekohta sattui 1960-luvun puoliväliin, jolloin valmistui hänen ensimmäinen abstrakti veistoksensa, Uno Cygneuksen muistomerkki Hämeenlinnaan. Kivijärvi ei muista teoksesta syntyneen kohua, mutta sitä enemmän muistetaan J.K. Paasikiven muistomerkin ympärillä vellonut keskustelu.

Kivijärvi on uransa aikana toteuttanut monia julkisia veistoksia mm. Turkuun, Helsinkiin, Raisioon ja Tampereelle.

Yhdeksän perusteemaa

Monoliittimaiset vaaka- ja pystysuorista elementeistä koostuvat kiviveistokset sekä teemaveistokset ovat hänen perusaiheitaan.

Taiteilijan käyttämät yhdeksän teemaa ovat Lepäävä kivilaatta, Tuulinen päivä, Andreaksen kivi, Purje, Lintu, Portti, Aurinkokello, Niilillä ja Syksy.

- Ajatuksenani on ollut, että työn täytyy olla niin selkeä, että katsoja tietää, miltä se näyttää toiseltakin puolelta. Oman muodon löytäminen antaa mahdollisuuksia variaatioihin, jolloin teemasta saa kaiken irti, selvittää Harry Kivijärvi.

Esimerkiksi kivipaasi kuvaa primitiivistä ja historiallista aikaa. Kivipaaden sekä Kivijärven muiden veistosten selkeät ääriviivat pohjautuvat hänen seitsemän vuoden piirustusopintoihinsa.

Taiteilija pitää tärkeänä käden jälkeä. Hän on aina ollut kiinnostunut kaikesta käsityöstä, etenkin yksinkertaisista työkaluista ja niiden muodoista.

- Sen sijaan luontoa en pysty kopioimaan, sillä koskematon luonto on minulle pyhä, kertoo Kivijärvi teostensa keskellä Hämeenlinnassa.

Harry Kivijärvi on ollut mukana monissa näyttelyissä kotimaassa sekä ulkomailla. Hänen teoksiaan kuuluu moniin suomalaisiin ja ulkomaisiin taidekokoelmiin. Vuonna 2003 Kivijärvelle myönnettiin Ars Fennica- elämäntyöpalkinto.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.