DVD-arvostelut

1980-luku palaa dvd-levyillä

TS/
TS/

1980-luku elää. Kasariksi uudelleennimetty vuosikymmen kuuluu esimerkiksi musiikissa yltäkylläisyytenä sekä erilaisten vaikutteiden ennakkoluulottomana yhdistelynä.

1980-luvun nuoret ovat ehtineet keski-ikään. Silloin on mukava muistella menneitä ja helliä eilisen valittuja paloja. Aktiiviseen ja nopeasti reagoivaan rahankäyttöön kasvanut ikäpolvi myös uhkuu ostovoimaa.

Levy-yhtiöt tarjoavat muistojen vaalijoille uudelleenjulkaisujen ohella visuaalisia aikamatkoja dvd-levyinä.

Popklassikot jonossa

1980-luvun hitintekijöistä osa on selvinnyt näihin päiviin. Human League, Erasure ja Tears For Fears työskentelevät edelleen. Soft Cellin Marc Almond ja David Ball ovat tahoillaan niin ikään yhä alalla.

Human Leaguen viimeisimmän kiertueen päätöskonsertti Lontoossa on nostalgian juhlaa. Phil Oakeyn johdannoissa nuoruuden viattomuus on keskeinen sympatian herättäjä. Yhtye kartoittaa eilistä jykevällä synasoinnilla alun goottisynkistelystä isojen hittien kautta tuoreeseen materiaaliin.

Loistavasti rakennetun konsertin tunnelma käy lähes pakahduttavaksi, kun The Things That Dreams Are Made Of kääntää kellot reilut pari vuosikymmentä taaksepäin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Erasure ei ole liioin pakkomodernisoinut olemustaan. Vince Clarke ja Andy Bell varioivat vahvuuksiaan konserttispektaakkelissa. Duo on imenyt eliksiiriä diskosta, musikaaleista ja ylilyödystä homoerotiikasta.

Synapopista harva lohkoo yhtä hauskaa viihdettä kuin Erasure, joka tulkitsee uhmakkaasti Abbaa tai karauttaa westernmaisemiin chapsit lepattaen. Värikkäästä ja teatraalisesta showsta kehkeytyykin poikkeuksellisen ujostelematon.

Soft Cell kuului epookin äänimaisemaan erottamattomasti. Tainted Love -hitti on sinnitellyt näihin päiviin, myös Marilyn Mansonin tulkintana. Kaksikon juonelliset videot ilmentävät menneisyyden päiväperhosilmiöitä puudelipermanenteista androgyyniin moniselitteisyyteen. Ajankuvina Soft Cellin kuvaparaatit ovatkin lahjomattomia.

Tears For Fearsin Songs From The Big Chair oli 1980-luvun menestyneimpiä levyjä. Teoksen synnyn taustoittava dokumentti sekä konserttiesitys kurovat aikaa umpeen: kappaleet Shoutista Everybody Wants To Rule The Worldiin kuulostavat yllättävän tuoreilta, eivätkä vain retroaspektin vuoksi. Koneilla paisutetut, kuusikymmenluvusta muistuttavat melodiakaaret osoittavat, että tuoreen albumin juuri julkaissut kaksikko on ajattoman soinnin jäljillä.

Rajankävijöiden taidetta

Puoli vuosisataa sitten aloittanut Tina Turner teki 1980-luvulla näyttävän paluun. Soololevyjä myytiin kymmeniä miljoonia ja imagonnuorennuksella isoäitikaliiperin raspikurkusta leivottiin monenikäisiin vedonnut seksisymboli. Kiharaperuukki, kosmeettinen kirurgia ja näyttävät videot eivät kuitenkaan häivyttäneet taustalle sitä tosiasiaa, että Turner oli erittäin vakuuttava rhythm''n''blues-laulaja.

Konserttiotteissa kasarin liioitteleva estetiikka jää solistin karisman ja äänen varjoon. Kuvista käy niin ikään ilmi, ettei Tina ei ota itseään niin tosissaan kuin poseerauksista saattaisi muistella.

Skottiorkesteri Big Country oli kitararockille samanlainen nostattaja kuin Turner rytmibluesille. Mahtipontiseksi paisutettu äänikuva, stadioninkokoiset eleet ja maailmoja syleilevä mentaliteetti yhdistyy elävästi epookkiin.

Konserttitaltiointi todistaa, että asema kukkona tunkiolla oli ansaittu. Mahdollisuudet paluuseen menivät kuitenkin neljä vuotta sitten, kun bändin päämies Stuart Adamson hirttäytyi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Manhattan Project edustaa 80-lukulaista vakaata uskoa professionalismiin. Tuottaja-rumpali Lenny Whiten kokoonkutsumien jazzin mahtimiesten motto oli "vanhaa viiniä uudessa pullossa". White sekä Wayne Shorter, Michel Petrucciani ja Stanley Clarke tutkivat kollektiivisesti standardeja Autumn Leavesista Nefertitiin .

Parhaimmillaan yksi plus yksi voi olla kolme. Anomalia toteutuukin Summertimessa , josta muotoutuu vallan muuta kuin se iänikuinen romanssi.

Irtiottoa vanhasta edusti myös Stingin Bring On The Night. Muun muassa Miles Davisin yhtyeessä soittanut Darryl Jones, huippurumpali Omar Hakim ja jazzpianisti Kenny Kirkland loivat Stingille uuden, inspiroivan työyhteisön. Konseptin dokumentoiva dvd syventyy Police-pomon motiiveihin.

Harjoituksissa ja esitystilanteissa hanke kasvaa täysiin mittoihin. Ilmassa kipinöi kuin alkemistin pajassa: Consider Me Gonen veroisissa rajoja rikkovissa tutkielmissa yhtyeen intensiteetissä on taikaa.

MATTI KOMULAINEN

• The Human League: Live At The Dome . Secret Films.

• Erasure: The Tank, The Swan And The Balloon Live! Mute.

• Tears For Fears: Scenes From The Big Chair . Universal.

• Soft Cell: Non-Stop Exotic Video Show . Sanctuary.

• Tina Turner: All The Best - The Live Collection . Parlophone.

• Big Country: Without The Aid Of A Safety Net Live . Chrysalis.

• The Manhattan Project . Blue Note.

• Sting: Bring On The Night . A&M.