Kulttuuri

Enostonen uutuuksissa
lähihistoriaa ja
ihmisläheisiä runoja

TS/Henrik Paul<br />- Negatiivisista asioista pitää voida puhua silläkin uhalla, että leimataan marisijaksi, vanhemmuuden ongelmia runoteoksessaan käsittelevä Satu Haapala sanoo.
TS/Henrik Paul
- Negatiivisista asioista pitää voida puhua silläkin uhalla, että leimataan marisijaksi, vanhemmuuden ongelmia runoteoksessaan käsittelevä Satu Haapala sanoo.

KAISA KUJANPÄÄ

Turkulaiskustantamo Enostone sukeltaa kesään viiden tuoreen kirjan voimin. Joukossa on kahden esikoiskirjailijan teokset.

Turkulaisen Helinä Kaukisen esikoisromaani Savonlinnaan karkotettu on Suomen lähihistoriaan, 1950-luvulle sijoittuva kehitystarina. Se kertoo 17-vuotiaan Liisan sopeutumisesta uuteen kaupunkiin.

- Olen sitä ikäluokkaa, joka ei ole tottunut kännyköihin, vaan siihen, että kaukopuhelutkin olivat työläitä. Asiat hoidettiin kirjeitse, joissa kerrottiin ja kyseltiin tuttavista, tapahtumista ja tunteista, Kaukinen muistelee.

Eläkkeelle jäätyään Kaukinen löysi vintiltään laajan kirjeenvaihtonsa, jonka pohjalta esikoisteos syntyi.

Jyväskyläläinen Mikko Kankainen kirjoittaa esikoisessaan Sinisen linnun siipi tiiviitä, luonnon ja kaipauksen täyttämiä runoja. Innokas Lapin-matkaaja toimi ennen eläkkeelle jäämistään Keski-Suomen liiton tutkimusjohtajana. Kipinän runoihin hän sai jo opiskeluaikoinaan seuratessaan kämppäkaverinsa Risto Ahdin kirjoittamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varjosesta tuli romaanihenkilö

Kirjailija Harri Raitis syventyy kahdeksannessa romaanissaan Tannerheimin ritaritUnto Varjosen maailmaan. Sdp:n puoluesihteerin ja Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajan Unto Varjosen tavoin Raitiskin on Turun klassillisen lyseon kasvatti.

- Langanlaihaa Varjosta nimitettiin koulussa Plösöksi. Samanlaista koulupoikien huumoria oli se, että minua nimitettiin samassa koulussa Juopoksi, Raitis sanoo.

Hän pitää onnenpotkuna sitä, että löysi antikvariaatista Unto Varjosen kirjoittaman pienen kirjan "Todellinen demokratia" , jossa tämä pohtii demokratiaa sadan sivun verran.

Vaikka tietoja Varjosen vaiheista kertyi elämäkerraksi asti, päätyi Raitis kuitenkin romaaniin. Hänen mukaansa Varjosen persoona suorastaan vaati luomaan historiatietojen pohjalta uuden ihmisen tarinan.

Tähdet lähempänä kuin hän on Liisa Laukkarisen yli kolmikymmenvuotisen kirjailijauran 19. kirja ja 11. runokirja. Osan vuodesta Sveitsissä asuva Laukkarinen on äskettäin turkulaistunut, sillä hän muutti tällä viikolla Suomen-kotinsa Jyväskylästä Turkuun.

Satu Haapalan kolmannessa runoteoksessa Hengitämme samaa huonetta runot ovat saaneet seurakseen myös proosatekstiä.

- Kirjojeni sisällöt jatkavat toistensa tarinaa. Ensimmäinen oli nuoren naisen kehitystarina, toinen käsitteli perheellisen naisen elämää ja kolmas tuo korostetusti esiin vanhemmuuden asiat, hän kertoo.

Runot käsittelevät äidin syyllisyyttä, ylisuorittamista ja superäiti-myyttiä.