Konserttiarvostelut

Yläsäveliä Aasian keskipisteestä

Keskiaasialainen Tuvan tasavalta on Venäjän federaation pienin tasavalta. Tämän pinta-alaltaan puolet Suomesta olevan maan pääkaupunkia Kyzylia pidetään Aasian maantieteellisenä keskipisteenä. Sieltä on 1980-luvun lopulta lähtien alkanut levitä tuvalainen kurkkulaulu, höömei.

Tämä keskiaasialainen laulu, jossa vokalisti kykenee kurkunpäätään, kieltään, leukaansa ja suuonteloitaan oikein säätämällä hallitsemaan samanaikaisesti yhdestä kurkusta useampia ylä-ääniä, alkoi tulla tunnetuksi kun Smithsonia-instituutin Tony Levin teki 1987 nauhuri kainalossa toivioretken ja tutkimusmatkan Tuvaan.

Suomessa kurkkulaulu sai jalansijaa seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin laji tuli tunnetuksi bulgarialaisten naiskuorojen vieraillessa Turussakin.

Kurkkulaulu ei olekaan pelkästään keskiaasialaisten tuvalaisten ja länsimongolien hallitsema tekniikkalaji, vaan sitä ylläpidetään Balkanilta aina Baikal-järvelle asti. Vastaavanlaista, erityisesti luonnonkansoille tyypillistä ja animistisia arvoja sisältävää sekä ihmisäänen instrumentaalisesta akrobatiasta viestivää laulua harrastetaan pohjoisen pallonpuoliskon napapiirin yläpuolella niin inuiittien kuin saamelaistenkin keskuudessa. Tuvalaislaulajatar Sankho Namchylak onkin maailmalla yhtä tunnettu kuin Mari Boine meillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Cedip Tur -yhtye edustaa suomalaista höömei-osaamista. Sen jäsenistö on käynyt Tuvassa paikan päällä etsimässä sävelaineistoa, hankkimassa instrumentteja ja tutustumassa sikäläiseen paimentolaiselämään. Kvintetti käyttää pääinstrumentteinaan sikäläistä jouhikkoa, vuohennahalla päällystettyä, jousella soitettavaa kaksikielistä igiliä, kolmikielistä, banjomaista näppäilyinstrumenttia tsanzya sekä döspuluuria ja erilaisia kehärumpuja. Niiden lisäksi käytössä on kavioita, munniharppu ja haitari.

Yhtye uusi tiistai-iltana Turun vierailunsa esiintymällä kvartettina Wäinö Aaltosen museon kevätkonserttien päätöksessä. Ohjelmisto koostui yhtyeen tuoreen Traktorist -albumin ja ryhmään kuuluvan kurkkulaulajan ja instrumentalistin Impre Peemotin Duk ortulukttung unu -sooloteokselta valituista lauluista.

Aiheet ulottuivat esi-isille, hevosille ja traktoreille omistetuista ylistyksistä verenseisauksesta ja kolhoosielämästä kertoviin riimityksiin. Duurinen käsittelytapa korosti laulujen positiivista poljentoa antaen möreän kargyra-bassoäänen rinnalla sijaa myös heleälle naistulkinnalle.

JARMO WALLENIUS

• Cedip Tur -yhtye Wäinö Aaltosen museossa tiistaina 24.5. Sauli Heikkilä laulu, tsanzy, lyömäsoittimet; Imre Peemot, laulu, igili, lyömäsoittimet, haitari; Eero Turkka, laulu, igili, dospuluur, munniharppu, kaviot; Roosa Marttiini, laulu.