Kulttuuri

Merkittävät sponsorit jäivät saamatta

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Viime vuonna Aurajokirannassa &quot;testailtiin&quot; Verdin Requiemillä paikkoja ensi elokuussa esitettävää Lentävä hollantilainen -oopperaa varten.
TS/Ari-Matti Ruuska
Viime vuonna Aurajokirannassa "testailtiin" Verdin Requiemillä paikkoja ensi elokuussa esitettävää Lentävä hollantilainen -oopperaa varten.

KIMMO LILJA

Aurajokirannassa elokuussa esitettävän Lentävä hollantilainen

-oopperan ulkoilmaesitysten yhdeksi taloudelliseksi tukijalaksi kaavailtujen merkittävien sponsorisopimusten kaatuminen tuo paineita kansainvälisestikin ainutlaatuiseksi luonnehditun suurproduktion lipunmyynntiin.

Lentävän hollantilaisen kaksi näytöstä on käytännössä myyty loppuun. Kolmannen lisäesityksen lippuja on tässä vaiheessa myymättä noin 1 800. Kun sen lisäksi osa keskeisistä hankintasopimuksista on yhä allekirjoittamatta, näyttää hankkeen talousseuranta runsaan 165 000 euron mahdollista tappiota.

Käytännössä suurtappion riski on varsin pieni. Mikäli loput liput menevät odotetusti kaupaksi, supistuu tappio noin 36 000 euroon.

Produktion tuotosta 90 prosenttia tulee lipputuloista. Turun kaupungin osuus kokonaistuloista on alle 10 prosenttia.

Kiireellä liikkeelle

Kulttuurilautakunnan viime marraskuussa tekemä päätös Richard Wagnerin säveltämästä Lentävä hollantilainen -produktiosta perustui Turun filharmonisen orkesterin intendentin Tero-Pekka Henellin syksyllä laatimaan noin 760 000 euron budjettiin. Henellin mukaan summasta 150 000 euroa oli tavara- ja palvelusopimuksia yhteistyökumppanien kanssa. Varsinaisen rahabudjetin Henell vakuutti alkavan vitosella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Tein budjetin nopeasti niillä tiedoilla, joita silloin oli käytettävissä. Budjetti ei ollut siinä vaiheessa realisitinen, ja otan siitä täyden vastuun. Käytännössä sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä tammikuussa laadittu korjattu budjetti näyttää olevan toteutumassa, Tero-Pekka Henell muistuttaa.

Jo joulukuussa päätetty kolmannen esityskerran toteuttaminen nosti loppusummaa 200 000 - 

300 000 eurolla, ja tammikuussa selvisi, että hankkeen kulut tulevat lähes kautta linjan nousemaan huomattavasti arvioitua suuremmmiksi.

Tällä hetkellä varsin eläväksi osoittautunut loppusumma on runsaat 1,1 miljoonaa euroa.

Alkuperäistä talousarviota on epävirallisesti luonnehdittu "surullisen harhaanjohtavaksi" ja "todella huonosti laadituksi".

Produktion budjettiseuranta on myös ollut ongelmallista, sillä kulttuurilautakunnan kokoukseen tulevaa esittelyaineistoa on toistuvasti koostettu aivan viime tipassa.

- Tätä asiaa hoitavat henkilöt ovat niin kiireisiä, että valmistelu jää aina viime tinkaan. Mistään tarkoitushakuisesta salailusta ei ole kysymys vaan yksinkertaisesti kömpelöstä menettelystä, sanoo kulttuuritoimen vs. hallintopäällikkö Auli Kainulainen .

- Ulkopuolinen tuottaja olisi pitänyt voida palkata aikaisemmin, mutta sitä päätöstä en uskaltanut tehdä ennen kuin tämän ainutlaatuisen hankkeen muut palat olivat koossa, Henell toteaa.

Lautakunta seurannut tarkkaan

Henell esitti alunperin, että produktion suunnitelmien ja budjetin toteutumisen seuranta olisi lautakunnan asialistalla helmikuun, huhtikuun ja kesäkuun kokouksissa. Lautakunta kuitenkin halusi asian listalle jokaiseen kokoukseen.

- Uusi lautakunta haluaa luonnollisesti tarkasti seurata, mihin edeltäjä on sen kädet sitonut, Kainulainen muistuttaa.

Hänen mukaansa syksyllä päätöksenteon pohjana ollut paperi ei ollut käytännössä oikea budjetti, vaan hyvin alustava talousennuste. Ensimmäinen oikea budjetti saatiin tammikuussa, kun yrittäjänä hankkeen tuottajaksi palkattu Minttu Lavemäki otti taloudelliset ohjat käsiinsä. Vastuu tuotannosta on kuitenkin edelleen Henellin.

Eläväksi osoittautuneessa budjetissa tuli heti vastaan paljon avoimia kysymyksiä ja pelkkiin arvioihin perustuvia laskelmia. Alkuperäisen menobudjetin pahimmat aukot ovat mm. lavahenkilökunnan palkkakuluissa ja moninaisissa teknisissä kuluissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mikäli tappiot kuitenkin jäävät 36 000 euroon, se ei hanketta liiemmin heilauta.

- Se on aika vähän suhteessa budjettiin ja tämän hankkeen laajuuteen ja merkittävyyteen, korostaa Lavemäki.

Samaa sanoo myös Kainulainen.

- Se olisi olosuhteisiin nähden ihan hyvä tulos. Eihän tämän hankkeen arvoa Turulle voi rahassa mitata.

- Uskon, että loputkin liput menevät kaupaksi. Jos lopullinen tappio nousee selvästi tämänhetkisestä arviosta, niin se olisi aikamoinen pettymys, Auli Kainulainen sanoo.

Sponsorit jäivät lupauksiksi

Henell evästi alkuvuodesta lautakuntaa lupaamalla, että "produktio saa oloissamme erittäin merkittävän tuen turkulaiselta ja valtakunnalliselta liike-elämältä. Kaikki sopimukset pyritään saamaan allekirjoitetuksi maaliskuun loppuun mennessä".

Yhteistyökumppanien osuus on Henellin budjetissa kirjattu 260 000 euroksi. Lautakunnan kokouksessa nyt esillä olleessa seurantapaperissa summa on kuitenkin kutistunut alle 30 000 euroon.

- Sponsorihankinta petti täysin. Asiasta oli ilmeisesti puhuttu hyvinkin monen tahon kanssa, mutta mitään konkreettista ei ollut sovittu. Siinä vaiheessa, kun tämä selvisi, mitään ei enää ollut tehtävissä, Minttu Lavemäki sanoo.

Hänen mielestään näin suurisuuntaiseen hankkeeseen lähdettiin aivan liian kiireisellä aikataululla.

- Siinä tilanteessa missä olemme nyt, olisi pitänyt olla jo viime vuonna. Sponsorisopimukset olisi pitänyt tehdä elokuussa 2004. Eihän yritysten kanssa voida neuvotella kuluvan vuoden sponsorointikohteista tässä vaiheessa vuotta.

Todellisuus yllättänyt

- Olen poistanut budjetista kaikki "aavistukset" ja yrittänyt korvata ne faktoilla. Tässä vaiheessa lautakunnalle mennyttä paperia voi pitää inhorealistisena, Lavemäki painottaa.

Kulut ovat Lavemäen mukaan moninkertaistuneet sitä mukaa, kun hankkeen todelliset vaatimukset ovat paljastuneet. Iso menolisä on ollut esimerkiksi käymälöiden järjestäminen niin, että loppuunmyydyn esityksen kaikki 4 000 kuulijaa voivat tarpeen vaatiessa toimittaa asiansa 45 minuutin väliajan aikana.

- Vessapalvelujen kilpailuttaminen on edelleen käynnissä. Joka tapauksessa summa nousee tuhansia euroja alkuperäisestä arviosta, Lavemäki sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös monet muut tekniset ratkaisut ovat osoittautuneet paljon luultua vaativimmiksi. Esimerkiksi museolaiva Sigynin käyttö esityksessä vaatii huomattavasti ennakoitua tarkempia ja kalliimpia suojaus- ja turvatoimia.

Kilpailuttaminen vie aikaa

Koska kysymyksessä on kaupungin hanke, on kaikki sopimukset kilpailutettava. Monin kohdin on jouduttu huomaamaan, että hinnat ovat tänään aivan eri tasolla kuin vielä viime syksynä. Mm. kuljetuskustannukset ovat öljyn hinnannousun myötä nousseet selvästi.

- Teräksisistä katsomorakenteista osa teetetään Saksassa. Teräksen hinnan nousu näkyy selvästi budjetissa, Lavemäki.

Hänen mukaansa syntyneestä tilanteesta ei voi sinänsä syyttää ketään.

- Tällaista produktiota ei ole tehty koskaan aikaisemmin, joten käytännön kokemusta ei ollut.

Pahaksi onneksi tuli maaliskuussa vielä kylmää vettä niskaan yhdeksi yhteistyötahoksi kaavaillun Turun oopperayhdistyksen taloussotkujen vuoksi. Valtion säveltaidetoimikunta perui yhdistykselle lupaamansa 80 000 euron tuen, koska yhdistyksen saatavia on palkkaturvassa, laskut maksamatta ja yhdistys itsessään konkurssin partaalla.

- Tuo päätös tuli pahimpaan mahdolliseen saumaan, Tero-Pekka Henell korostaa.

Tämän jälkeen myös opetusministeriöltä tuli kielteinen tukipäätös.

- Talous on tiukoilla. Nyt katsotaan kaikki mahdolliset säästömahdollisuudet ja yritetään tehdä hommat tehokkaammin, Lavemäki sanoo.

- Sääli, että ollaan näin tiukoilla, sillä nyt hävitään todella paljon mm. ulkomaisessa tiedottamisessa ja sen valtaisan imago- ja pr-hyödyn hankkimisessa, jonka tämä ainutlaatuisen upeana produktiona vois tuoda Turulle ja mm. kulttuuripääkaupunkihankkeelle.

- Iloinen asia on kuitenkin, että taiteellisessa mielessä kaikki näyttää todella upealta.

Kaupungilta puuttuvat ohjeet

Alustava budjetti perustui osin sellaisten merkittävien yhteistyökumppanien osuuteen, joiden kiinnostus hankkeeseen karisi pakollisen kilpailuttamisen myötä.

  Minttu Lavemäen mukaan se, että kyse on kaupungin projektista, on hankaloittanut sponsorineuvotteluja.

- Yrittäjänä minun olisi paljon helpompi saada sponsorisopimuksia kuin kaupungin edustajana, Lavemäki sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suuri osa taloudellisesta yhteistyöstä on ns. oravannahkakauppaa eli vaihtokauppaa, jossa produktion eri osa-alueita toteuttavat firmat saavat korvauksena rahan sijasta esimerkiksi pääsylippuja tai näkyvyyttä. Yksi yhteen vaihtokaupat eivät kuitenkaan ole kaupungille lain mukaan mahdollisia.

- Käytännön ongelma on, miten tällainen oravannahkakauppa tehdään näkyväksi, Auli Kainulainen muistuttaa.

Turun kaupungilla ei myöskään ole minkäänlaisia ohjeita sponsoriasioiden hoidossa.