Kulttuuri

Maahanmuuttajat taiteilivat
kuvia leinikkien maassa

TS/Henrik Paul<br />Turun Puropellon koulun oppilaat Jonne, Amiin, Hiwa ja Omar taiteilivat veistoksia, joissa tanssitaan, moikataan ja voimaillaan.
TS/Henrik Paul
Turun Puropellon koulun oppilaat Jonne, Amiin, Hiwa ja Omar taiteilivat veistoksia, joissa tanssitaan, moikataan ja voimaillaan.

KAISA KUJANPÄÄ

- Kuvassa on vain yksi puu. Sen ympärillä oleva maa on punainen verestä tai liekeistä, sillä taivaalla lentävät koneet pommittavat kylää. Koneiden yllä näkyy mustia tähtiä, tai ne voivat olla myös tuhoutuvien lentokoneiden palasia, Afganistanista Suomeen tullut Ghulamsakhi Jaqubi kuvailee maalaustaan Wäinö Aaltosen museon aulassa.

Seitsemän kuukautta Suomessa asuneen Jaqubin sodasta kertova maalaus syntyi osana Lootus ja leinikki -yhteistyöprojektia, jossa eri-ikäiset maahanmuuttajaoppilaat ja neljä turkulaista kuvataiteilijaa kohtasivat. Projektin tarkoituksena oli edesauttaa maahanmuuttajia sitoutumaan paikalliskulttuuriin.

Ainakin paikallinen maantiede on jo tuttua pian 18-vuotiaalle Jaqubille.

- Kotikaupunkini sijaitsee Afganistanissa Gaznin kaupungin kyljessä vähän kuin Naantali Turun kyljessä, hän kuvailee.

Suomi ei ole vain tanhua

Idea maahanmuuttajien taideprojektiin lähti Wäinö Aaltosen museon Lootuksen kukka - taidetta Vietnamista -näyttelystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Ajattelimme, mitä haluaisimme näyttää maastamme, jos täältä lähetettäisiin näyttely Vietnamiin. Emme varmaan haluaisi viedä sinne tanhua ja saunavihtaa, museolehtori Satu Reinikka kertoo.

Vaikka lootus on suomalaisille eksoottinen kasvi, on se Vietnamissa yleinen kuin leinikki.

Museoviraston innovatiivisen hankkeen avustusta saaneessa taideyhteistyössä oli mukana yli viisikymmentä oppilasta yli kymmenestä eri maasta. Varissuon, Puropellon, Samppalinnan, Lausteen ja Pansion koulujen sekä Turun iltalukion maahanmuuttajaoppilaat tutustuivat ensin Lootuksen kukka -näyttelyyn. Sen jälkeen oppilaat vierailivat taiteilijoiden työhuoneilla ja nämä vetivät ryhmilleen työpajat.

Kuvataiteilijat Marjatta Holma , Mika-Matti Nieminen , Katri Sipiläinen ja Paula Väinämö löytyivät mukaan yhteistyöhön Turun Taiteilijaseuran kautta.

"Se sanoo moi"

- Se sanoo moi, kaksi vuotta Suomessa asunut Hiwa kuvailee veistostaan, jossa pitkä ihminen nostaa kättään. Hän on kotoisin Iranista ja puhuu äidinkielenään kurdia.

Hiwa ja muut Puropellon koulun valmistavan luokan 13-15-vuotiaat oppilaat loivat veistoksia kuvataiteilija Mika-Matti Niemisen johdolla.

Japanista Suomeen kolmisen kuukautta sitten muuttanut Jonne veisti tanssivan suomalaisen. Tammikuussa Suomeen tullut sambialainen Amiin puolestaan loi harteikkaan miehen, jota hän kuvaa tyypilliseksi, vahvaksi suomalaiseksi.

Afganistanissa syntynyt Omar muovasi painoja nostavan miehen. Puuha on uudesta kotimaasta tuttua.

- Olen käynyt kuntosalilla, sillä pelaan jalkapalloa, hän kertoo.

Varissuon sekä Lausteen ja Pansion koulujen 6-8-vuotiaat oppilaat maalasivat ryhmätyön Marjatta Holman ja Katri Sipiläisen johdolla. Maalauksissa piti kuvata oma lempipaikkansa.

Kuvissa onkin kaikenlaisia taloja harmaasta kerrostalokodista venäläisen isoäidin kesämökkiin sekä uima-altaita ja oman maan lippuja.

Nuorten taiteilijoiden käsissä aihe sai nopeasti väljyyttä. Osa oppilaista oli saanut vaikutteita vietnamilaisesta taiteesta ja halusi maalata lohikäärmeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiset olivat saaneet vaikutteita ehkä uudesta kotimaastaan, sillä he halusivat maalata formula-auton.

Näyttelyssä mukana olleista oppilaista vanhimpia olivat Turun iltalukion avoimen suomenkielisen opetuksen oppilaat, joista osa ei ollut koskaan pitänyt pensseliä käsissään. Heitä ohjasi kuvataiteilija Paula Väinämö, joka on itse asunut Vietnamissa.

- Meillä ei ollut mitään erillistä aihetta, vaan ohjeena oli, että iso paperi piti vallata. Apukeinoina sai käyttää pensselien lisäksi käsiä tai jalkoja, hän kertoo.

Rauhan maassa

Vaikka hankkeessa yritettiin etsiä kulttuureista samankaltaisuuksia, on Ghulamsakhi Jaqubin mielestä niitä vähän.

  Afganistanin lähihistorian vuosikymmenet ovat sotien leimaamia.

- Joskus meillä oli enemmän ja joskus vähemmän sotaa, mutta missään vaiheessa emme kokeneet sellaista rauhaa kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet, hän kertoo.

- Elämä Afganistanissa muistuttaa Suomen elämää ehkä vain kymmenen prosentin verran. Kaikki muu on täysin erilaista. Suomessa asiat ovat paljon paremmin.

Maahanmuuttajaa ympäröi uusi elämä ja uudet ihmiset.

- Suomen on oltava minun kotini, sillä vaikka Afganistan onkin oma maani, en voi palata sinne, kotimaastaan yli vuosi sitten lähtenyt Jaqubi kertoo.

Hän kokee olevansa yksin Suomessa ja yksin maailmassa, ja on siksi väsynyt elämään.

- Mutta kaikilla ihmisillä on tulevaisuus. Niin minullakin.

Lootus ja leinikki -näyttely Wäinö Aaltosen museon aula (Itäinen Rantakatu 38) - 29.5.

TS/Henrik Paul<br />Afganistanista Suomeen muuttanut Ghulamsakhi Jaqubi kuvasi työssään pommi-iskua.
TS/Henrik Paul
Afganistanista Suomeen muuttanut Ghulamsakhi Jaqubi kuvasi työssään pommi-iskua.