Jazz-mies Jalavasta kasvoi sinfonikko

TS/Riitta Salmi<br />Säveltäjä Pertti Jalavalla on tänään kahden kantaesityksen ilta. Turun filharmonisen orkesterin konsertissa soitetaan hänen toinen sinfoniansa ja myöhemmin illalla Peppe Jalava Band esittää miehen tuoretta jazz-tuotantoa ravintola Koulussa.
TS/Riitta Salmi
Säveltäjä Pertti Jalavalla on tänään kahden kantaesityksen ilta. Turun filharmonisen orkesterin konsertissa soitetaan hänen toinen sinfoniansa ja myöhemmin illalla Peppe Jalava Band esittää miehen tuoretta jazz-tuotantoa ravintola Koulussa.

MATTI LEHTONEN

Turun filharmoninen orkesteri juhlistaa loppuviikosta vietettävää suomalaisen musiikin päivää kantaesittämällä paimiolaisen Pertti Jalavan , 44, toisen sinfonian torstain ja perjantain konserteissaan, jotka johtaa Rudolf Werthen.

Tilaisuus alkaa Sibeliuksen harvoin esitettävällä, antiikin mytologiasta aiheensa ammentavalla sinfonisella runolla Dryadi vuodelta1910. Se lukeutuu tyylillisesti ja ajallisestikin samaan kategoriaan Bardin ja neljännen sinfonian kanssa, joksin onkin näitä vaaleammin sävyin maalattu.

Konsertti päättyy Brahmsin ensimmäiseen pianokonserttoon, jonka solistina soittaa Henri Sigfridsson .

Luontevasti jazzista sinfoniaan

- Sinfoniastahan on pakko aloittaa! Vanhana kun voimat ovat loppuneet voi sitten kirjoittaa jotain pienempää - tosin sooloteosten kirjoittaminenkin on kauhean raskasta, sanoo Pertti Jalava muistellessaan ensimmäistä taidemusiikkiteostaan, sinfoniaa Puuttuva lapsi , jonka Turun orkesteri kantaesitti syksyllä 1995.

Jalava kasvoi säveltäjäksi jazz-muusikkona, mutta vähitellen sävellyksen sisällöllinen puoli alkoi käydä hänelle yhä tärkeämmäksi ja sitä kautta itseilmaisu nimenomaan konserttimusiikin keinoin välttämättömäksi. Jazzin soittaminen ei silti jäänyt. Jalavan tuotanto pitää sisällään kolmattakymmentä klassisen musiikin teosta, jazz-yhtyeille kirjoitettujen sävellysten lisäksi.

- Sinfonian kirjoittaminen oli suoraa jatkoa kaikelle sille, mitä siihen mennessä olin säveltänyt. Sen jälkeen olen tietysti muuttunut säveltäjänä paljon, mutta tietyt perusasiat ovat pysyneet samana, Jalava pohtii.

Ei esteettisiä raja-aitoja

Jalavalle musiikin eläminen hetkessä on tärkein esteettinen periaate - jokaisen 10 sekunnin mittaisen pätkän on oltava hyvää. Hetkistä rakentuu tarina, tosin ei sanoiksi käännettävissä oleva, jonka elinvoimalle on välttämätöntä kontrasteista kumpuava ilmaisuvoima, mielialojen vaihtelu. Sävellyksen muoto hahmottuu Jalavalle vasta toissijaisesti.

- Haluan ilmaista musiikissa niin laajaa kirjoa asioita ja tunne-elämää, etten mitenkään voi sulkea mitään keinovaroja pois. Sen vuoksi tonaalisuus ja atonaalisuus ovat minulle aivan yhtä hyviä lähtökohtia. En kuitenkaan silti ryhdy opastaa muita näissä kysymyksissä, sillä kaikenlainen päsmäröinti esteettisissä asioissa on jonninjoutavaa, Jalava sanoo.

Suosikkisäveltäjistään hän haluaa ottaa esiin paraikaa Helsingin Musica nova -festivaalilla teemasäveltäjänä olevan Mark-Anthony Turnagen ja erityisesti hänen sävellyksensä Three Screaming Popes . - Se on paikoitellen niin helkutin rumaa musiikkia, mutta juuri sellaista musiikin kuuluu välillä ollakin!

Suomalaisista Aho ja Sallinen ovat häntä lähellä. Myös pitkään odottamansa Tippettin toisen sinfonian kuuleminen hiljattain Turun orkesterin konsertissa oli Jalavalle suuri elämys. Jazzin puolelta hän nostaa esiin Terje Rydalin sekä 1980-luvun lopun m-base-tyylin.

Sinfoniaa osa-aikasäveltäjänä

- Kirjoitin toisen sinfoniani osa-aikasäveltäjänä, mikä oli uuvuttavaa. Koetin prässätä kahden viikon työvuorot lehden taittajana yhteen viikkoon ja varata vapautuneen viikon säveltämiseen. Kun aina tauon jälkeen palasin luonnosteni pariin, suuri osa niistä tuntui jo väljähtäneeltä, enkä enää päässyt omien alkuperäisten ajatusteni jäljille, Jalava kertoo.

Hän on nimennyt uutukaisensa sinfoniaksi kahdesta syystä, toisaalta teoksen fyysisten mittasuhteiden, toisaalta tiukasti rajatun materiaalin vuoksi. Uutta sinfoniaa hän ei enää usko ryhtyvänsä kirjoittamaan, ellei sellaista häneltä tilata. Muutoin mikä hyvänsä kokoonpano kiinnostaa Jalavaa.

Hänellä on työn alla Juha Kotilaisen tilaama viisiosainen laulusarja baritonille ja jousikvartetille Hannu Salakan runoihin. Syntymässä on myös kuoromusiikkia sekä septetto huilulle, klarinetille, fagotille ja jousikvartetille.

Jalava esittäytyy muutaman vuoden tauon jälkeen myös jazz-muusikkona - Peppe Jalava Band soittaa Turun jazz-tapahtumaan liittyvässä konsertissa ravintola koulussa torstai-iltana sinfonian kantaesityksen jälkeen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.