Perinteisen käsityksen mukaan Pyhä Henrik oli kotoisin Brittein saarilta. Hän on yksi tunnetuimmista Englannista Skandinaviaan 11. ja 12. vuosisadalla kohdistuneen lähetystyön hahmoista. Asiakirjatietoja ei hänestä tuolta ajalta ole säilynyt. Mikäli Henrik ei ole taruhenkilö, kuten muutamat tutkijat uskovat, hän saapui läntiseen Suomeen 1150-luvun puolivälissä käännytystyön johtajaksi Upsalasta. "Upsalan piispan" rooli liitetään häneen juuri tästä syystä.
Henrikiä pidetään modernin Suomen symbolina, koska hänen ansiokseen katsotaan maan siirtyminen pakanallisesta heimoyhteisöjen ajasta järjestyneen yhteiskuntarakenteen ja kristillisen uskon kauteen. Kansallispyhimyksen aseman hän sai 1200- ja 1300-lukujen taitteessa, ja myöhemmän keskiajan paavillisissa asiakirjoissa hänet myös mainitaan pyhimyksenä, vaikka pyhimykseksi julistamisesta kertovia asiakirjoja ei ole tullut esiin.
Historiallisina pidettäviä tietoja Henrikistä ei siis ole säilynyt, mutta hänen kirkollisen kulttinsa jäämistöä on runsain mitoin Suomen ja Ruotsin arkistoissa. Tämä aineisto on 1200-luvun lopulta 1600-luvun puoliväliin ulottuvalta jaksolta, eikä sitä ole järjestelmällisesti listattu ja tutkittu sen enempää luettelomuodossa kuin monografioissa.
Missa et officium Sancti Henrici
Aineistoon sisältyy rikas messujen ja hetkipalvelusten tekstistö ja musiikki. Ne muodostavat vanhimman kirjallisena säilyneen suomalaisen sävelteoksen, useiden tuntien mittaisen kokonaisuuden Missa et officium Sancti Henrici . Hetkipalvelusten tekstirunko on kuuluisa Pyhän Henrikin legenda, jota puhelaulettiin pyhimyksen muistopäivien aamurukoushetkissä.
Suuri osa liturgian aineistosta on säilynyt ja irrallisilla pergamenttilehdillä, mutta etenkin 1400- ja 1500-luvuilta on kokonaisia paperille tehtyjä dokumentaatioita. Lähteet edustavat lähes poikkeuksetta käsikirjoituspajoja, joiden toiminnasta ei muutoin ole tietoja.
850 vuotta Henrikin tulosta Suomeen
Katolisella ajalla Pyhän Henrikin muistopäiviä oli kaksi, marttyyrikuoleman vuosipäivä tammikuun 20. ja pyhimykseksi ylentämisen vuosipäivä kesäkuun 18. Nykyisessä almanakassa Heikin päivä osuu tammikuun 19:een, koska 1600-luvulla toteutetun valtakunnallisen almanakkauudistuksen yhteydessä nimipäivä siirrettiin riikinruotsalaisen käytännön mukaiseksi.
Tänä vuonna lasketaan kuluneeksi 850 vuotta siitä, kun Henrik saapui ruotsalaisen ristiretkijoukon mukana Suomeen ja kun hän sai surmansa talonpoika Lallin kädestä Köyliönjärven jäällä. Näihin tapahtumiin liittyen kuluva vuosi on julistettu kristinuskon maahan tulon juhlavuodeksi, vaikka monet historioitsijat pitävät todennäköisempänä vuotta 1157.
