IRMELI HAAPANEN
Tuorein esimerkki keskushallinnon ja kulttuurilautakunnan välisen yhteistyön kangertelemisesta on kulttuuritoimenjohtajan nimitys. Lautakunnan väistyneen puheenjohtajan Voitto Ranteen (kok) mielestä lautakunnan olisi pitänyt saada aktiivisemmin vaikuttaa kulttuuritoimenjohtajan valintaan.
- Kukaan meistä ei päässyt haastattelemaan kaikkia ehdokkaita. Minä osallistuin muutamaan ja varapuheenjohtaja Pirkko Mikkola (sd) muutamaan haastatteluun. Ei sen perusteella voinut ottaa kantaa kenenkään ehdokkaan puolesta, vaan päädyimme antamaan yleisemmän lausunnon siitä, mitä me edellytämme kulttuuritoimenjohtajalta, Ranne sanoo.
Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartialan (kok) esityksestä tehtävään valittiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti Aboa vetus & Ars nova -museoiden nykyinen johtaja Minna Sartes , jonka puoluekanta on sosiaalidemokraatti.
- Sellainen olo jäi, että kulttuurilautakunnalta pyydettiin lausuntoa vain muodon vuoksi, Ranne toteaa.
Pekka Ruola sanoo, ettei hän tunne täysin kulttuuritoimenjohtajan valintaan liittyviä kiemuroita.
- Mutta jos lausuntoa pyydetään, lautakunnalle on annettava mahdollisuus selvittää vaihtoehdot perusteellisesti.
Avustukset ongelma
Kulttuuritoimenjohtajan nimitys ei ole ainoa asia, jossa lautakunta on kokenut tulleensa yli kävellyksi. Muita esimerkkejä on entisen Turun uuden teatterin (TUT) pelastaminen konkurssilta, jonka seurauksena syntyi Linnateatteri. Ranteen mukaan lautakunta ei halunnut satsata teatteriin enää lisää rahaa ja olisi ollut valmis katsomaan, meneekö TUT konkurssiin.
- Olen keskustellut työnjaon epäselvyyksistä vuosien mittaan monien - myös kaupunginhallituksen avustustoimikunnan puheenjohtajana toimineen Pekka Ruolan - kanssa, Ranne huomauttaa.
Eniten hämmennystä ovat aiheuttaneet kulttuuriyhteisöille myönnettävät avustukset.
- Herättäähän se ihmettelyä kaupungin kulttuuripoliittisesta linjasta, jos lautakunta epää joltain yhdistykseltä tuen, mutta sama yhdistys saa avustuksen kaupunginhallitukselta. Mielestäni kaikkien kulttuuriyhdistysten avustukset pitäisi hoitaa kulttuurilautakunnassa, koska se on asiantuntijaelin ja siellä asioita voidaan tarkastella kokonaisuutena, Ranne perustelee.
Myös Ruola on sitä mieltä, että työnjakoon pitää saada selvyys.
- Nykyinen käytäntö sai alkunsa 1990-luvun alun laman jälkeen, jolloin suuri osa vakiintuneista instituutioista siirrettiin lautakunnalta kaupunginhallitukselle. Silloin syntyi - ilman että sitä mihinkään kirjattiin - käytäntö, jonka mukaan kaupunginhallitus hoitaa suuret linjat ja lautakunta vastaa laitoksista sekä pienemmistä avustuksista ja apurahoista, Ruola selvittää.
Tämän linjan mukaisesti mm. Åbo svenska teater, Forum Marinum, Ruisrock ja Turun musiikkijuhlat saavat avustuksensa kaupunginhallitukselta. Sille on kuitenkin siirtynyt myös pienempiä avustuksensaajia kuten kesäisin järjestettävät Aurajokirannan katutanssit ja Turku Jazz -tapahtuma sen jälkeen, kun lautakunta joko jätti tuen kokonaan myöntämättä tai myönsi sitä huomattavasti anottua vähemmän.
Siirtymiin on Ruolan mukaan ollut päteviäkin perusteluja.
- Lautakunnan budjetista pienetkin avustussummat lohkaisevat suuren palan, kaupunginhallituksen määrärahoista kulttuuriyhdistysten tuet ovat pikkurahoja.
Nyt hänen mukaansa olisi kuitenkin aika tarkistaa linja.
- Suuret, vakiintuneet laitokset voisivat edelleenkin pysyä kaupunginhallituksella, mutta kaikki uudet hakemukset pitäisi tulla lautakunnan päätettäväksi. Tämä tarkoittaisi tietysti, että lautakunnan avustusmäärärahaa kasvatetaan huomattavasti nykyisestä. Se olisi perusteltua johdonmukaisemman kulttuuripolitiikan aikaan saamiseksi.
Päätöksiä tehtävä
Turkulaiseen kulttuuripolitiikan soppaan sekoittaa omat mausteensa vielä Tilalaitos. Kuvataiteilijoiden toimitiloista Jokikadulla on käyty kädenvääntöä vuosikausia ilman ratkaisua, ja viimeksi kyseenalaista mainetta on kerännyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja perinteikkään ravintola Pinellan jääminen tyhjilleen.
- Pinellassa konkretisoituu taas turkulaisen kunnallispolitiikan ongelma: päätöksenteon hitaus. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Pinella laitetaan kuntoon, mutta asia olisi pitänyt hoitaa nopeasti entisen vuokralaisen vielä toimiessa ravintolassa, Ruola sanoo.
Eräät kulttuuriyhdistykset ovat ehdottaneet, että Turkuun perustettaisiin säätiö hallinnoimaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia, joiden arvoa ei voida laskea pelkässä rahassa.
- Säätiö ei sinänsä ole mikään ratkaisu, sillä kaupunki senkin rahoittaisi. Mutta jos säätiön kautta saadaan aikaan hallinto, joka ottaa vastuun ja saa aikaan päätöksiä, siinä voisi olla ideaa, Ruola arvioi.
Myös Jokikadusta on Ruolan mukaan yksinkertaisesti vain tehtävä päätös taiteilijoiden toiveet huomioon ottaen.
Päätöstä kaipaa myös ainakin Vartiovuoren tähtitorni, joka vapautuu tuota pikaa taidemuseon siirtyessä takaisin omiin tiloihinsa Puolalanpuistoon.
Taiteilijoiden mielestä Jokikatu on yksi esimerkki siitä, että juhlapuheet ja käytäntö ovat turkulaisessa päätöksenteossa valovuosien päässä toisistaan. Ruola sanoo ymmärtävänsä tämän kannan.
- Meillä on valtava määrä taiteilijoita, eikä riittävää vuoropuhelua ole saatu aikaiseksi.
Ruola uskoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä keskustelu väkisinkin lisääntyy ja hankkeen avulla saadaan myös kaupungin muu päätöksentekokoneisto sitoutetuksi kulttuuriin.
- Valmistelutyötä kulttuurikaupungin eteen pitää tehdä riippumatta lopputuloksesta, koska siitä on on pysyvää hyötyä koko kaupungille.
Lisää käyttäjiä
Pitkiin aikoihin ei Turun kulttuuritoimessa ole vaihtunut veri niin perusteellisesti kuin tänä vuonna. Lautakunnan kolmestatoista jäsenestä yhdeksän on uusia, heidän joukossaan puheenjohtaja Ruola. Ensimmäistä kertaa sitten Markku Aukian valinnan 1984 kaupunkiin on myös saatu julkisella haulla uusi kulttuuritoimenjohtaja; Minna Sartes aloittaa tehtävässä jossain vaiheessa tänä vuonna.
Ruolan mukaan asetelma on mielenkiintoinen.
- Opetteluun ja totutteluun voi aluksi kulua hieman aikaa, mutta nyt on mahdollisuus uusiin ajatuksiin, uuteen intoon ja uusiin toimintatapoihin. Jatkuvuutta edustavat ammattitaitoiset laitosten johtajat, joiden toivon ottavan avoimin mielin vastaan uuden lautakunnan ja kulttuuritoimenjohtajan.
Uusiutumisesta huolimatta Ruola ei usko suuriin linjamuutoksiin.
- Käytännössä melkein kaikki lautakunnan rahat menevät laitoksille: kirjastolle, teatterille, orkesterille ja museoille.
Lautakunnan tärkeimpänä tehtävänä Ruola näkeekin laitosten kävijämäärän kasvattamisen.
- Kuntalaiset tulisi saada aktiivisemmin käyttämään hyväkseen omia kulttuurilaitoksiaan. Millä keinoilla tämä tapahtuu, sitä en osaa vielä sanoa, mutta oppia voitaisiin ottaa esimerkiksi liikuntalautakunnan Turku liikkeelle
-kampanjasta, joka on ollut hyvin tehokas kuntalaisten liikuntaharrastuksen lisäämisessä.
- Kulttuuri- ja koulutoimen käynnistämä koulujen Kulttuuripolku-hanke on hyvä aloitus tulevaisuuden kulttuurin kuluttajien kasvattamiseksi, Pekka Ruola näkee.
