Kulttuuri

Revueltas - viinan viemä nero

TS/Jane Iltanen<br />Enrique Batiz vierailee ensimmäistä kertaa Turun orkesterin johtajana. Illan konsertissa solistina esiintyy orkesterin oma oboen äänenjohtaja Veera Pesu.
TS/Jane Iltanen
Enrique Batiz vierailee ensimmäistä kertaa Turun orkesterin johtajana. Illan konsertissa solistina esiintyy orkesterin oma oboen äänenjohtaja Veera Pesu.

MATTI LEHTONEN

Turun filharmonisen orkesterin tämäniltaisen konsertin väriläiskä on meksikolaisen Silvestre Revueltasin (1899-1940) Sensemayá , jonka orkesteri on viimeksi esittänyt vuonna 1974.

Revueltas ja hänen ikätoverinsa Carlos Chávez olivat viime vuosisadan Meksikon huomattavimmat säveltäjät, ja he muodostavat täydellisen vastakohtaparin - Chávez oli akateeminen, älyperäinen ja teoreettisesti valveutunut, kun taas Revueltasin taiteilijapersoonaa leimasi maaninen kiihkeys ja alkuvoima. Aikoinaan kollegoina työskennelleet muusikot ajautuivatkin myöhemmin ristiriitoihin.

Vaikka säveltäminen oli Revueltasille helppoa, hänen tuotantonsa jäi lopulta suhteellisen suppeaksi, mikä puolestaan oli suoraa seurausta hänen hillittömistä elämäntavoistaan.

Musertava alkoholismi

- Revueltasilla oli kaksi herraa, hänen oma neroutensa ja oma alkoholisminsa, joista jälkimmäinen veti lopulta pidemmän korren, toteaa konsertin meksikolainen kapellimestari Enrique Batiz.

Revueltas kuoli 39-vuotiaana. Velaksi ryypännyt, keuhkokuumetta potenut säveltäjä heitettiin rahattomana kapakasta ulos syksyiseen yöhön, ja seuraukset olivat kohtalokkaat. Samaisena iltana hänen viimeinen teoksensa, baletti El Renacuajo Paseador sai kantaesityksensä Mexico Cityssä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Revueltasin elämän prioriteetteja kuvaa hyvin anekdootti, jonka mukaan hänelle ojennettiin erään kerran palkkioksi arvokas hopeinen tarjotin. Toivuttuaan hämmennyksestä säveltäjä myi välittömästi vadin takaisin sen lahjoittajalle rahoittaakseen seuraavan viikon juopottelunsa, Batiz kertoo.

Hän oli siis hiukan samaa sorttia kuin Modest Musorgski ? - Musorgsky oli Revueltasiin verrattuna pelkkä harrastelija. Työhuoneeni seinällä on valokuva reilut kolmekymppisestä Revueltasista - hän näyttää 80-vuotiaalta.

Merkittävä elokuvasäveltäjä

Revueltas oli paitsi säveltäjä myös kapellimestari ja ennen kaikkea viulisti ja viulupedagogi, ja hänen taitojaan soittajana ylistivät jopa hänen taiteelliset vastustajansa. Hän toimi viulunsoiton professorina Meksikon konservatoriossa ja kapellimestarina mm. vuonna 1935 perustamassaan Kansallisessa sinfoniaorkesterissa.

- Revueltas oli kysytty elokuvasäveltäjä mm. siksi, että hän työskenteli niin tavattoman nopeasti. Hän kykeni toimittamaan valmiin sävellyksen tilaajalle muutaman päivän työn jälkeen. Ikävä kyllä kiivaan työvimman takana oli tavallisesti polttava tarve saada rahaa viinaan, Batiz sanoo. Hänen mukaansa illan konsertissa kuultavan Sensemayán sävellystyö kesti vain yhden päivän.

Revueltasin keskeisestä tuotannosta mainittakoon runsaslukuisen filmimusiikin puolelta sävellys elokuvaan La noche de los mayas sekä kamarimusiikin alueelta neljä jousikvartettoa, joita on musiikin kvaliteetin osalta verrattu jopa Bartókin kvartettoihin.

Elämänkatsomukseltaan Revueltas oli vankkumaton kommunisti, ja hänen tuttaviinsa lukeutuivat mm. Pablo Neruda ja Diego Rivera .

Revueltas vieraili Espanjassa vuonna 1937 Vallankumouksellisten kirjalijoiden ja taiteilijoiden yhdistyksen puheenjohtajana. Hän osoitti voimakkaasti tukea Espanjan tasavaltalaismielisille ja sävelsi tässä yhteydessä kamariorkesterikappaleen Homenaje a Federico García Lorca .

Afrokuubalaisia rytmejä

Revueltas sävelsi tunnetuimman teoksensa Sensemayán vuonna 1937 alunperin lauluäänelle ja kamariyhtyeelle; orkesteriversio on vuotta myöhempää perua. Kappale perustuu kuubalaisen Nicolás Guillénin samannimiseen runoon, jonka alaotsikko kuuluu Käärmeentappolaulu .

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alkuperäisen runon säkeet seurailevat onomatopoeettisesti afrikkalais-kuubalaisen kulttimusiikin liikkeitä ja ääniä, joita Revueltasin musiikki toisintaa rytmisissä soluissaan. Orkestroinnin ohella rytmi onkin teoksen keskeinen elementti, ja se kulminoituu lopun polyrytmisissa rakennelmissa.

Sensemayá on selvää sukua viime vuosisadan alun moderneille virtauksille, ennen kaikkea ranskalais-venäläiselle suuntaukselle. Sävellyksen oma syntyaika elää musiikissa kiihkeänä energiana, joka tuo mieleen vaikkapa Ravelin , Stravinskyn ja ns. bruitistisen tyylisuunnan edustajat.

Veera Pesun jäähyväiskonsertti

Konsertin solistina soittaa orkesterin oma oboen äänenjohtaja Veera Pesu . Tilaisuus on samalla näillä näkymin Pesun jäähyväiskonsertti Turussa - hän jää helmikuussa virkavapaalle ja ottaa vastaan Suomen kansallisoopperan orkesterin oboen vuorottelevan äänenjohtajan tehtävät.

- Soitan mielelläni oopperaa, mutta ennen lopullista päätöstä täytyy katsoa, miten rankkaa työ on kansallisoopperassa, Pesu pohtii. Hänen miehensä, Turun orkesterin lyömäsoittaja ja patarumpali Ari-Pekka Mäenpää jää yhä töihin Turkuun.

Illan solistinumerona on Straussin oboekonsertto, jota Pesu ei ole aiemmin esittänyt. Strauss kirjoitti konserton uransa ehtoopuolella kohta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Mozartmaiseen tapaan melodisesti vuolas sävellys on perinteisen romantiikan viimeisiä suuria konserttoja, luonteeltaan aurinkoinen ja nuorekas.

Päätösnumerona kuullaan Tshaikovskin ensimmäinen sinfonia.