Vuoksenlaaksosta kulttuurimatkailuopas
Karjalan kannaksen maisemat ja luonto lumosivat Lahden kaupunginmuseon ja Etelä-Karjalan museon väen, joka teki yhdessä ensimmäisen kulttuurimatkailuoppaan alueelta.
Kirja innostaa etsimään muuta sen jälkeen, kun entisen kodin kivijalka on nähty.
Ensosta Kivinimeen -teos syntyi osana laajempaa, kulttuurimatkailuun keskittyvää EU-hanketta. Sen käytössä oli kahden vuoden aikana 200 000 euroa.
Minna Kähtävä-Marttisen teksti esittelee Vuoksenlaakson yhdeksästä pitäjästä 70 kiinnostavaa paikkaa. Luonnon lisäksi tilaa ovat saaneet esihistorialliset ja historialliset nähtävyydet sekä suomalainen ja neuvostoarkkitehtuuri. Sotahistoriallisina kohteina esitellään niin bunkkereita kuin neuvostoajan muistomerkkejä.
Arkeologi Hannu Takala mainitsee harvinaisuuksina muun muassa Antrean Sokanlinnan luolaston sekä suuren uhripetäjän.
Etsittävissä ovat myös Uudenkaupungin rauhan rajamerkki Jääskessä sekä uudemmalta ajalta Vuoksen ja Äyräpään pitäjien rajapyykki ja -kyltti. Ensossa ja Jääskessä näkee paljon funkkisarkkitehtuuria, jota syntyi 1930-luvun kasvuvuosina.
Koska Karjalan kannaksella ei ole juuri tiekylttejä, opas ohjaa kartoin, koordinaatein ja ajo-ohjein vaikkapa entisille kirkkojen ja hautausmaitten paikoille.
Samaa materiaalia tulee pian nähtäville Lahden museon nettisivuille. Ensi vuonna museo järjestää Karjala-näyttelyn kaupungin 100-vuotisjuhlien ja Karjalan liiton kesäjuhlien kunniaksi.
Tekeillä on vielä vertaileva tutkimus Karjalan kannaksen ja Lahden Ristolan alueen arkeologisista löydöistä.
