Shakespearen Myrskyn viimeinen näytös oli ohjelmassa, kun sisarukset Kaarlo ja Emilie Bergbom viettivät yhteistä läksiäisjuhlaansa kansallisteatterissa 1905.
Sitä ennen oli Filharmoonisen Seuran orkesteri soittanut Robert Kajanuksen johdolla alkusoiton "Weberin oopperasta Noitaampuja", professori J.J. Mikkola pitänyt juhlapuheen ja sekakööri laulanut Heikki Klemetin johdolla.
Väliajan jälkeen arvokkaassa ohjelmassa oli mm. A.W. Koskimiehen juhlaruno Ida Aalbergin lausumana, sekä Kulkue , jonka "musiikin sävelti" ja johti Jean Sibelius . Lopuksi soi Maamme , totta kai.
Järnefelt Laukon lakkomailla
Vuonna 1907 lehti-ilmoituksella helsinkiläinen Vihtori Kosonen ilmoitti kirjauutuudesta:
"Laukon rettelöt. Näinä päivinä ilmestyy kustannuksellani erittäin suurta huomiota herättävä kirjanen: Maa kuuluu kaikille. (Matkoiltani Laukon lakkomailla.) Kirjoittanut Arvid Järnefelt. Kyselkää kirjakaupoista!"
Strindberg urakoi Tukholmassa
August Strindberg avasi syksyllä 1907 Intima-teatterinsa Tukholmassa. Avajaisohjelmana oli kirjailijan oman Pelikaanin kantaesitys.
Saman talven aikana ehti kantaesitykseen kolme muutakin Strindbergin näytelmää: Palanut tontti ja Rajuilma joulukuussa 1907 ja Aavesonaatti tammikuussa 1908.
Gallén-Kallela safarilla
Taiteilija Akseli Gallén-Kallela matkaili ja maalasi kesällä 1910 Afrikassa.
Uutinen kertoi, että "toukokuun puoliwälissä lähti G. Marseillesta laiwalla Portsaidin ja Suetsin kanavan kautta Punaiselle merelle, jonne saawuttiin toukokuun loppupäivinä, ja sitten edelleen Cap Guardasuin niemen ohi aawalle waltamerelle, jossa meritautikin ahdisteli".
Afrikassa syntyi runsaasti taidetta, jota taiteilija esitteli tuoreeltaan Ateneumin näyttelyssä Helsingissä, ja matkakokemuksista ilmestyi myös kirja.
Ooppera aloitti Pajazzolla
Suomalainen ooppera aloitti toimintansa 1911 Helsingin Aleksanterin teatterissa. Yhtenä näkyvimmistä puuhaajista oli laulajatar Aino Ackté.
Ensimmäisenä ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo j a Massenet'n Navarralainen . Orkesteria johti Oskar Merikanto.
Kaksi ensimmäistä näytäntöä olivat loppuunmyydyt, ja kaikki pitivät yritystä erittäin onnistuneena.
Uusi taidemuoto: elokuva
Vuonna 1907 valmistui ensimmäinen suomalainen elokuva, Louis Sparren ohjaama Salaviinanpolttajat . Kuusi vuotta myöhemmin valmistunutta Sylviä pidetään ensimmäisenä suomalaisena taidefilminä. Se perustui Minna Canthin samannimiseen näytelmään.
Dramatiikkaa riitti, ja kansallisteatterin näyttelijät panivat parhaansa:
"Aksel - mitä sinulla tässä on?"
"Ketunmyrkkyä, strykniiniä. Anna tänne, et saa koskea."
Lehti-ilmoituksen mukaan "näytäntöjen aikana soittaa ensiluokan jouhiorkesteri".
