- Laura on loistava opettaja, tiivistää tukholmalainen Inger Nyström , joka on yksi suomea vieraana kielenä opiskelevista alkeiskurssilaisista Suomen instituutissa.
Nyström kiittelee kurssinsa opettajaa Laura Koskelaa , joka "välittömällä otteellaan ja vaatimattomuudellaan tempaa koko kurssiryhmänsä mukaan".
Kurssille osallistuu viitisentoista aikuista opiskelijaa. Edessä on pitkä taival. Keskusteluryhmän tasolle suomen kielen opinnoissaan yltäneet ovat opiskelleet instituutissa jo kuusi, seitsemän vuotta. Vastaavaa suomen kielen kurssimenettelyä ei Ruotsin aikuiskoulutuksen piiristä löydy.
Mikä sitten sai Nyströmin innostumaan suomen kielestä?
- Asianajaja-puolisoni Olof käy jo seitsemättä vuotta näillä kursseilla. Halusin nähdä, mikä häntä tänne oikein vetää. Siksi minäkin aloitin kurssin tänä syksynä, Inger Nyström naurahtaa.
Kielen kautta kulttuuriin
Inger Nyström on tehnyt elämäntyönsä Ruotsin korkeimman oikeuden palveluksessa. Sieltä hän on eläkkeellä, mutta istuu edelleen Ruotsin ylimmässä juridisessa asiantuntijaryhmässä, lakineuvostossa (lagrådet), jonka kautta siivilöidään Ruotsin hallituksen tekemät lakiehdotukset valtiopäivien hyväksyttäväksi.
- Olemme mieheni kanssa purjehtijoita ja rakastamme Suomen saaristoa. Ei riitä, että osaa ruotsia, saksaa, ranskaa ja englantia. On osattava myös suomea. Vain kielen kautta voi päästä sisälle suomalaiseen kulttuuriin, Nyström perustelee.
- On suuri vahinko, ettei Ruotsi eurooppalaisissa yhteyksissään tohdi vieläkään tunnustaa suomen kielen asemaa kulttuurisiltana Suomen ja Ruotsin välillä, vaan tarkkailee tilannetta yhä vain omasta näkökulmastaan.
Lakkauttamispuheet puistattavat
Nyströmiä puistattavat Ruotsin yliopistojen hankkeet suomenkielisen opetuksen karsimiseksi ja instituutin kirjaston tukala asema.
- Meidän täällä Ruotsissa pitäisi päinvastoin toimia yhdessä suomalaisten kanssa, kannustaa suomen kielen asemaa Ruotsissa ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Suomen instituuttia Tukholmassa Inger Nyström pitää erinomaisena suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin kohtauspaikkana.
Suomalaiskulttuurin "goodwill" vain kasvaa kielikurssien välityksellä, kun opiskelijoina on väkeä, joiden itseluottamus ja motivaatio eivät horju.
- Instituutilla on omat hienot kurssitilat, mutta emme saa unohtaa sen muutakaan toimintaa, esimerkiksi aivan fantastista kulttuuritarjontaa. Kiitollinen saa olla hän, joka ehtii seurata kaikki tapahtumat, joita instituutti järjestää, Nyström kehuu.
Olof-puolisolle suomen kielen taito on palkinnon arvoinen.
- Tuntuu hyvältä saapua omalla purjeveneellä suomalaiseen vierasvenesatamaan ja kyetä kysymään suomeksi, "missä Teillä täällä on suihku!", Olof Nyström vastaa virheettömällä suomen kielellä.
Rakkaus tärkein opiskelumotivaatio
Tukholman yliopistossa päätoimisesti väitöskirjaa kirjoittava Anu Muhonen on toinen instituutin suomen kielen kurssien opettajista.
- Pidän opettamisesta ja olen erikoistunut "suomi vieraana kielenä" -opettajaksi. Haluan tehdä tätä työtä myös tulevaisuudessa, Anu Muhonen sanoo.
Muhosen vetämään keskusteluryhmään kuuluvat pisimmälle ehtineet opiskelijat. Muhosen mukaan suomen opiskelussa pätevät samat lainalaisuudet kuin muidenkin vieraiden kielten opiskelussa - kahden ihmisen välinen inhimillinen yhteys on voimakkain motivaatio opiskella kumppanin äidinkieltä.
Osanottajien joukossa on heitä, jotka ovat aikanaan syystä tai toisesta menettäneet suomen kielen taitonsa ja haluavat nyt elvyttää taidon uudelleen. Moni heistä on myös Ruotsissa asuva suomenruotsalainen.
- Pari ruotsalaista liikemiestäkin mahtuu joukkoon. Heillä on suomalainen pomo! Muhonen nauraa.
Muhosen mukaan suomen kieleen suhtaudutaan Ruotsissa samoin kuin muihinkin vieraisiin kieliin.
- Olen opettanut suomea myös Yhdysvalloissa. Siellä piti selittää, mitä suomen kieli oikein on. Ruotsissa ei tätä tarvitse tehdä.
Kursseille välillä jopa tungosta
Auli Sydfors on koordinoinut opintorehtorina Suomen instituutin kielikursseja koko niiden käynnissä olon ajan eli kymmenen vuotta.
- On tietysti ilahduttavaa, että instituutin suomen kielen kurssit herättävät kiinnostusta ruotsalaisissa jopa niin paljon, etteivät kaikki halukkaat aina mahdu mukaan. Instituutin suomen kielen kursseille on vuosien varrella kehittynyt hyvä maine. Suomea vieraana kielenä -opiskeluun riittää mielenkiintoa myös ruotsalaisilla, Sydfors sanoo.
