Vartiovuoren kaukoputki
suunnataan jo tulevaan

TS/Ulla Kudjoi<br />Tähtitornin puolipyöreässä pääsalissa on nyt kuuden vuoden ajan nähty kuvataidetta. Mitä nähdään seuraavaksi?
TS/Ulla Kudjoi
Tähtitornin puolipyöreässä pääsalissa on nyt kuuden vuoden ajan nähty kuvataidetta. Mitä nähdään seuraavaksi?

JYRKI VUORI

Turun akatemian tähtitorni valmistui Vartiovuoren huipulle syksyllä 1819.

Piirustukset oli tilattu vuonna 1814 arkkitehti Charles Bassilta , mutta vastikään Suomeen saapunut saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel ehätti väliin. Hän laati omat piirustuksensa, lähetti ne Pietariiin - ja ne tsaari Nikolai hyväksyi.

On väitetty, ettei sen paremmin Engelillä kuin keisarillakaan ollut kovin selvää kuvaa tähtitornin toiminnasta. Yhden ison kaukoputken sijaan arkkitehti oli piirtänyt rakennuksen pyöreän yläosan täyteen ikkunoita, joista tähtiä piti tähtäiltämän.

Niin tai näin, varsinaiseen tarkoitukseensa tähtitorni pääsi vasta viisi vuotta rakennustöiden päättymisestä. Ulkomailta tilatut instrumentit saapuivat vihdoin, ja suomalaista sukujuurta ollut tähtitieteilijä Friedrich Wilhelm August Argelander aloitti tutkimustoimintansa Vartiovuorella

Turun palo syyskuussa 1827 uhkasi myös tähtitornia, jonka ikkunat jo olivat sulaa kuumuudessa, mutta Argelander ja observatorion vahtimestari pystyivät pelastamaan rakennuksen tulelta.

Kun akatemia muutti Helsinkiin, Argelander seurasi mukana, ja pian koko tähtitornin tarina alkuperäisessä käytössään päättyi. Rakennuksen valtasi Turun merenkulkukoulu, joka sitten hallitsikin Vartiovuoren lakea 1960-luvun loppupuolelle saakka. 130 vuoden ajan Engelin tähtitornissa koulutettiin merikapteeneja ja perämiehiä.

Muutaman vuoden rakennus seisoi tyhjillään, kunnes kaupunginhallitus päätti vuonna 1974 osoittaa sen merimuseon ja tähtitieteellisen museon käyttöön. Tämä kausi jatkui vuoteen 1998, jolloin merimuseon kokoelmat siirrettiin uuteen Forum Marinumiin.

Seuraavana vuonna mäen rinnettä ylös ajoivat Turun taidemuseon evakkokuormat.

Suojelukohde: ei muutoksia!

Ennen kuin taidemuseo sai tähtitornista tilapäisen suojan, rakennukselle oli ehditty esittää muita käyttötarkoituksia. Yksi Vartiovuorelle tähyäjistä oli siirtolaisuusinstituutin johtaja, professori Olavi Koivukangas.

Instituutin pyrky torjuttiin, ja sittemmin se sai uudet tilat kaupungin omistamasta kiinteistöstä Linnankatu 61. Ipnoksen vanhan leipä- ja keksitehtaan tulipalolta instituutin arvokkaat arkistot saatiin pelastetuiksi, eikä edes rakennuksen joutuminen tilalaitoksen myyntilistalle enää saa Koivukangasta innostumaan uuteen pyrkyyn Vartiovuorelle.

- Meillä on aivan kohtuulliset tilat nyt, ja jos talo myydään, ehdoksi pannaan, että instituutti saa pysyä paikoillaan.

Vartiovuoren tähtitornin muuttaminen minkäänlaiseen toimistokäyttöön olisikin monen mielestä tuhlausta ja aivan käytännön syistäkin lähes mahdotonta. Tähtitorni on rakennussuojelulain perusteella suojeltu, eikä etenkään sen sisätiloihin saa tehdä muutoksia. Esimerkiksi atk-laitteiden ja muun nykyaikaisen tietoliikenneverkon tekeminen vanhaan rakennukseen olisi ainakin tavattoman hankalaa.

Kunnallisneuvos Pekka Ruola esitti elokuussa tässä lehdessä, että tähtitornista tehtäisiin vuoteen 2011 tähtäävän kulttuuripääkaupunkihankkeen päämaja. Meidän Turku r.y. taas esitti, että kaupungin omistamat kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat kiinteistöt siirretään perustettavalle Turun kulttuuriperintösäätiölle, joka sitten vuokraa tiloja taiteilijoille, kulttuurilaitoksille ja pienyrittäjille sekä kaupungin viranomaisille.

Kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälä muistelee, että monenlaisia - realistisia ja utopistisia - suunnitelmia talon käytöksi on vuosien mittaan esitetty.

- Minusta tähtitornin yläosasta pitäisi tehdä näköalaravintola, vaik-ka en tiedä onko sekään ajatus toteuttamiskelpoinen, sanoo Perälä.

- Mutta kun silloin tällöin kaihoillaan, että Turkuun pitäisi saada näkötorni, ei muisteta että meillä on semmoinen jo. Tähtitornin pyöreästä yläkerroksesta on aivan upeat näkymät yli kaupungin.

Ei perustettu työryhmää

Jo maaliskuussa 2001 Turun kaupungin kulttuurilautakunta esitti, että kaupunginhallituksen tulee asettaa työryhmä suunnittelemaan ja tekemään tarkennettu ehdotus tähtitornin tulevasta käytöstä.

- Tähtitornin tulee jatkossakin säilyä julkisessa käytössä niin, että kaupunkilaisilla on vapaa mahdollisuus päästä tutustumaan myös sisätiloihin, asian esitellyt museotoimenjohtaja Juhani Kostet silloin sanoi.

Vaadittua työryhmää ei koskaan perustettu, koska apulaiskaupunginjohtaja Juhani Määttä pyysi asian pois käsittelystä. Todennäköisesti se jäi taidemuseon pitkittyneen evakkotaipaleen alle.

Kostet sen sijaan veti toista työryhmää, joka pohdiskeli samoja asioita.

- Me ehdotimme silloin Vartiovuorelle luontotaloa, jossa esimerkiksi erilaiset luontoyhdistykset voisivat järjestää näyttelyitään ja vaikkapa puisto- ja puutarhaneuvontaa.

Kun kaupungin museoitten edustajat viime keskiviikkona kokoontuivat Vartiovuoren tähtitornissa, apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala toivoi ideamyllyn lähtevän pyörimään: - Kannattaa antaa ideoiden velloa kunnolla.

Hartiala toteaa, että taidemuseon aika Vartiovuorella on kuitenkin merkinnyt monin verroin vilkkaampaa toimintaa kuin aikaisemmin merimuseon aikaan.

- Kun nyt on selvästi virinnyt liikehdintää kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä, tämäkin asia sopii hyvin keskusteltavaksi. Epävirallisia tunnusteluja on tehty, ja virallisesti asia otetaan esiin hyvinkin pian.

Heitämme pallon eteenpäin kaikille turkulaisille. Meistä kenellekään ei varmaan ole yhdentekevää, mitä yhdelle kaupungin komeimmista paikoista sijoitetaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.