Kulttuuri

Zatoichi - sokea samurai

Venetsian festivaaleilla palkittu japanilaiselokuva Zatoichi tutustuttaa eurooppalaisen yleisön sikäläisen populaarikulttuurin supersankariin, jonka seikkailuista on 1960-luvun alusta lähtien tehtailtu jo kymmenittäin kotimaassaan suosittuja toimintafilmejä. Niiden nimihahmolla, 1800-luvun maaseudulla vaeltavalla körmyniskaisella hierojalla on taipumus törmätä maantierosvoihin, köyhiä pihdeissään pitäviin lääninherroihin tai muuten vain kataliin kurittajiin. Sokeana eteenpäin hapuileva miekkonen ei kuitenkaan ole helppo saalis vastaantulijoille, sillä tiukassa paikassa hän pystyy yksinään löylyttämään vaikka hampaisiin asti aseistautuneen ryövärijoukon. Jonkinlaisena selityksenä uskomattomille uroteoille tarjotaan oikeudenjakajan näkövamman korvaavaa tarkkaa kuuloa.

Jyrkät vastakohdat kuuluvatkin olennaisina elementteinä näiden filmien tyyliin, jossa laupeus ja armottomuus nivoutuvat yhtä sutjakkaasti moraalisiin kannanottoihin kuin viisto huumori juonien kärjistettyyn väkivaltaan. Maineikas Takeshi Kitano on omassa yhteenvedossaan laajentanut aihetta kansalliselta samuraipohjalta sellaisiin länsimaisen viihteen lajityyppeihin kuten musikaaleihin ja mylläkkäfarsseihin. Hänen tulkintansa tarusta uhmaa selväpiirteistä lokerointia sulattaessaan toisiaan kumoavia aineksia riemastuttavan absurdilla vitsikkyydellä. Verisyydestään huolimatta Zatoichi on taatusti yksi näytäntökauden hauskimmista elokuvista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ohjaaja Takeshi Kitano on kotimaassaan kaikkien tuntema monilahjakkuus, jota arvostetaan mm. koomikkona, kirjailijana, tv-persoonana ja sarjakuvien tekijänä. Taiteilijana hän aina haluaa valvoa läpikotaisin elokuviensa valmistumista ja Zatoichissa ohjaaja vastaa paitsi pääroolin esittämisestä sekä skenaariosta, myös erittäin taitavasta leikkauksesta. Elokuva on rytmitetty niin nasevasti erilaisten elementtien - taustaäänien, säilän sivallusten, kehon liikkeiden, musiikin ja koreografian - jänteväksi visuaaliseksi kudelmaksi, että sitä täytyy ihailla jo teknisenä toteutuksena.

Leskivaimon vuokralainen

Zatoichi kertoo siis syrjäiseen pikkukaupunkiin saapuvasta harmaahapsisesta hierojasta, joka asettuu ystävällisen leskivaimon mökkiin vuokralaiseksi. Seudulle ilmaantuvat myös lapsina orvoiksi jääneet sisarukset, jotka etsivät vanhempiensa murhaajia kostaakseen heidän kuolemansa.

Sekä uhkapeliä harrastava sokea muukalainen että lemmenkipeitä miehiä ansaan vikittelevät houkutuslinnut ajautuvat ennen pitkää hankaluuksiin paikkakuntaa peukalonsa alle puristavan mahtimiehen ja hänen henkivartijoidensa kanssa. Sommitelmasta pelkistettyä westernin muunnelmaa odottavat saattavat pettyä tarinan mutkikkaaseen kehittelyyn, jonka dramaturgiset motiivit ovat ehkä liiankin kaukaa haettuja pinnallisina pysyvien roolihahmojen täytteiksi. Henkilöistä ehdottomasti kiinnostavin on yrmeästä soturista vaitonaiseksi vanhukseksi muokattu hieroja.

Joku voi moittia Takeshi Kitanon luomaa itsekeskeistä lahtaria ja filmin raakoja toimintajaksoja kyseenalaiseksi huvitukseksi koska niille ei löydy hyväksyttäviä eettisiä vaikuttimia, enkä edes yritä kumota kiistattomia tosiseikkoja. Zatoichin usealle tasolle ulottuva sirpaleinen muoto tasapainottaa jonkin verran tätä sisällön tyhjäkäyntiä ja tyrkyttää keskinkertaista runsaammin pohdittavaa myös lapselliseen viuhtomiseen nurjasti suhtautuville älyköille.

TAPANI MASKULA

Zatoichi - sokea samurai. Ohjaaja Takeshi Kitano. (Kinopalatsi 8)