Turku on Eila Roineelle
lapsuuden mansikkapaikka

TS/VELI-MATTI PARKKINEN<br />- Olen kasvanut niin kiinni teatteriin, etten osaa ajatella elämää ilman sitä, Eila Roine sanoo.
TS/VELI-MATTI PARKKINEN
- Olen kasvanut niin kiinni teatteriin, etten osaa ajatella elämää ilman sitä, Eila Roine sanoo.

IRMELI HAAPANEN

- Minulla on Turusta vain hyviä muistoja. Se on lapsuuden kultainen kaupunki, mansikkapaikka. Isänäitini kuljetti minua Turun linnassa, tuomiokirkossa ja käsityöläismuseossa sekä Naantalissa joka kesä. Turku on minulle äärettömän rakas paikka.

Uskokaa tai älkää, mutta näin puhuu tamperelainen, näyttelijä Eila Roine , 72, - eikä vissiinkään laske leikkiä. Tv-sarjojen Heikki ja Kaija ja Rintamäkeläiset takia melkein tamperelaisuuden ikonina pidetty näyttelijä on syntynyt Heidekenillä, asunut ensimmäiset elinvuotensa 1930-luvulla täällä ja jopa näytellyt kerran turkulaisessa kesäteatterissa.

Juuri nyt yhteys synnyinkaupunkiin on vireä, sillä Roineen nuorempi poika, valosuunnittelija Janne Auvinen asuu Turussa.

- Perjantaina tulen taas käymään, kylläkin aika pikaisesti, Eila Roine kertoo.

Tällä kertaa hänet tuo kaupunkiin kirjamessut. Roine tulee kertomaan hänestä äskettäin ilmestyneestä elämäkerrasta Eila Roine - näyttelijä ja elämänkaari (Like), jonka ovat toimittaneet Helsingin yliopiston teatteritieteen professori Pirkko Koski ja teatterintutkija, kriitikko Outi Lahtinen .

TTT on edelleen "me"

Myös Eila Roineen näyttelijänuran voi katsoa saaneen alkunsa Turusta. Hänen molemmat vanhempansa - Eero ja Sylvi Roine - harrastivat teatteria Turun työväen teatterissa, ja isälle näyttelemisestä tuli sittemmin ammatti.

Taitavana näyttelijänä ja suurena koomikkona tunnettu Eero Roine työskenteli Turun työväen teatterissa vuoteen 1936, jolloin hänelle tarjottiin kiinnitystä Tampereen teatteriin ja perhe muutti Tampereelle. Vuoden päästä isän työpaikka vaihtui Tampereen työväen teatteriksi (TTT), missä hän näytteli elämänsä loppuun (1966) asti. Siellä myös tytär Eila työskenteli kiinnitettynä yli 40 vuotta ja työskentelee edelleen vaikka onkin ollut eläkkeellä vuodesta 1994.

- En tuntenut pitkään aikaan itseäni eläkeläiseksi, koska olin ohjelmistossa kiinni samalla tavalla kuin ennenkin. Vasta viime talvi oli ensimmäinen, jolloin en ollut mukana missään, Roine sanoo.

- Eniten jää kaipaamaan työyhteisöä, yhteistä tekemistä. Tässä ammatissa leikitään omilla tunteilla, ja siksi vierellä olevat ihmiset tulevat hyvin läheisiksi. Ei tämän talon väki vielä kuitenkaan ole niin paljon muuttunut, että tuntisin tulevani vieraaseen työyhteisöön.

Tyypillistä on, että Roine puhuu koko ajan "meistä" TTT:tä tarkoittaessaan.

Porvariston edustaja

Tänä syksynä Roineen tie on kulkenut jälleen lähes päivittäin "meille", sillä hän on mukana tänään ensi-iltansa saavassa Suruttomissa . Hän näyttelee Minna CanthinTyömiehen vaimoon perustuvassa esityksessä porvariston edustajaa, rouva Vörskyä.

Näytelmä on hänelle tuttu jo entuudestaan. 1960-luvun lopulla hän näytteli Homsantuuta oppi-isänsä ja tamperelaisen teatterilegendan Eino Salmelaisen ohjauksessa.

- Tämä Sirkku Peltolan sovitus ja ohjaus on musikaali, mutta ei se Salmelaisenkaan ohjaus mitään perinteistä teatteria ollut. Hänellä oli tämmöinen uutta luova idea ilmaista paljon tanssilla. Näyttämöllä nähtiin mm. toinenkin Homsantuu, jota esitti tanssija, Roine muistelee.

Kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa

Eila Roine on saanut pitkän uransa aikana tehdä monenlaisia rooleja ja olla mukana niin komedioissa, farsseissa kuin tragedioissakin. Mukaan on mahtunut myös hiljaisempia kausia ja "yhdentekeviä eläinrooleja".

Hän kiistää, että jokin unelmarooli olisi jäänyt tekemättä.

- Ainahan niitä menee ohi rooleja, jotka haluaisi tehdä, mutta turha niihin on jäädä makaamaan.

Yhdeksi uransa merkkipaaluksi Eila Roine mainitsee yhteistyön ohjaaja Jouko Turkan kanssa tämän poikansa Juhan kanssa kirjoittamassa näytelmässä Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa 1990-luvun puolivälissä.

- Olihan se ihmeellinen tapaus vastikään eläkkeelle jääneelle näyttelijälle, että siinä vaiheessa joutuu sellaiseen myllytykseen, jota ei ole ennen kokenut, Roine kuvailee ja muistuttaa sentään olleensa aiemmin Salmelaisen kovassa koulussa.

Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa sai ylistävät arvostelut kaikkialla, sitä esitettiin Kellariteatterissa vuosia ja se vieraili Tukholmassa, Tallinnassa ja Saksassa.

- Siihen liittyi siis myös tällaista harvinaista glamouria, Roine sanoo.

Turkkaa Roine pitää ainutlaatuisena ohjaajana, "ihan uskomattomana".

- Nerohan se mies on, mutta työn tekeminen hänen kanssaan on rankkaa. Vaatimustaso on niin kova. Työtä tehdään koko ajan ylikierroksilla, mikä vie henkisesti ahtaalle. Mutta niinhän sitä sanotaan, että kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa, Roine nauraa.

Eila Roine - näyttelijä ja elämänkaari -kirjassa todetaan, että Madamen rooli Turkan näytelmässä todisti, ettei uudistumisen tarve ja mahdollisuus katoa iän myötä. Ämmä-fakkiin itsekin itsensä sijoittanut Roine kohtasi Turkassa ohjaajan, joka karisti sen "huit helvettiin".

Älyä, rehellisyyttä ja komiikan tajua

Eläkkeelle jäämisen jälkeen Eila Roine on tehnyt säännöllisesti töitä paitsi teatterissa myös yhtenä TV2:n Pikku Kakkosen juontajana. Ensi keväänä töitä on tarjolla Espoon teatterissa, mikä on melko historiallista.

- En ole näytellyt Tampereen ulkopuolella - kiertueita lukuun ottamatta - kuin Turussa kesäteatterissa ja Valkeakoskella. Aika piinttynyt tamperelainen minä kyllä olen, hän naurahtaa.

Hän puhuu lisäksi Espoon projektista vielä mahdollisena, sillä "tässä iässä" pitää kuulemma muistaa sanoa: "jos vain terveys kestää".

- Pään pitää toimia, mutta hyvä olisi, jos jalatkin toimisivat, Roine hymyilee.

Roine on haastatteluissa todennut, ettei näyttelijän tarvitse olla kovin älykäs, mutta päätä siis kuitenkin tarvitaan?

- Ei äly paha ominaisuus ole, mutta mielestäni ei ole väliä, millä keinoilla perille päästään, kunhan lopputulos on hyvä. Jotkut onnistuvat hyvin rakentaessaan roolinsa vaistolla.

Roineen mielestä näyttelijän tärkeimmät ominaisuudet ovat "ainakin vähäinen määrä älyä" sekä komiikan taju ja rehellisyys.

- Jos ihmisellä on komiikan tajua, hän näkee maailman rikkaammin. Rehellisyyttä taas tarvitaan, että pystyy olemaan yleisön edessä paljaasti, näyttämään tunteensa.

Teatteriin kiinni kasvanut

Näyttelijäksi ryhtyminen oli Eila Roineelle sukutaustan takia hänelle "lapsellisella tavalla itsestäänselvä", ja melkein kaikki läheiset ihmiset hänen ympärillään ovat edelleenkin teatterin kanssa tekemisissä. Suruttomissa hänen puolisoaan herra Vörskyä näyttelevät vuorotellen veli ja TTT:n johtaja Esko Roine sekä näyttelijänä niin ikään työskentelevän Liisa -sisaren mies Seppo Mäki .

- Olen niin kasvanut kiinni teatteriin, etten osaa ajatella elämää ilman sitä. Jos en ole itse näyttämöllä, istun mielelläni katsomossa, Eila Roine toteaa.

Teatterin voima on hänen mukaansa elävä kontakti yleisön ja näyttelijän välillä.

- Uskon, että ihmisillä on sisäänrakennettuna tämä tarve. Tuskin teatteri koskaan käy tarpeettomaksi. Kun tulin teatteriin 1950-luvulla, teatterin väitettiin silloinkin olevan kuolemaisillaan, mutta vielähän tuo hengittää.

Voiko teatterilla sitten vaikuttaa?

- Ainakin Minna Canth pystyi vaikuttamaan. Työmiehen vaimon ansiosta Suomen lakia muutettiin niin, että nainen sai pitää omaisuutensa avioiduttuaan. Ehkä teatteri ei enää vaikuta näin pontevasti, mutta pysähdyttämällä ihmiset ajattelemaan se kasvattaa asenteita, Eila Roine uskoo.

Eila Roine kertoo uudesta elämäkerrastaan Eila Roine - näyttelijä ja elämänkaari Turun kirjamessujen A-lavalla perjantaina 1.10. kello 16.30.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.