Kulttuuri

Maailman suurin kuoro laulaa taas Tallinnassa

KARI KAUPPINEN

Tallinnan laulujuhlat saavat virolaiset jälleen viiden vuoden tauon jälkeen kyyneliin sunnuntaina. Kaksipäiväinen festivaali loppuu Mu isamaa on minu arm (Isänmaani on rakkauteni) -yhteislauluun, kun juhlien yli 21 000 kuorolaulajaa sekä jopa 100 000 kuulijaa yhdessä päättävät tapahtuman. Sama hymni on laulettu laulujuhlien päätteeksi joka kerta juhlien 135-vuotisen historian aikana.

Tartossa alkaneet ja nyt Tallinnassa jatkuvat yleislaulujuhlat eivät ole ainoat lajissaan, vaikkakin selkeästi suurimmat. Erilaisia laulujuhlia järjestetään vuosittain ympäri Viroa.

Viikonlopun laulujuhlille Tallinnassa osallistuu 796 kuoroa, joissa on yli 21 000 laulajaa neljästätoista maasta. Suurin osa on seka- ja lapsikuoroja, mutta mukana on nais- ja mieskuorojen lisäksi myös tenavakuoroja. Kuoroja säestää 51 orkesteria. Lavalle mahtuu 24 000 esiintyjää eli se on käytännössä täynnä yhteislaulujen aikana.

Suomesta on mukana kymmenen ryhmää, mm. turkulainen Mieskuoro Laulun Ystävät. Kaikki tapahtuman laulut esittään viron kielellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Järjestäjät ovat valinneet juhlien ohjelmiston, johon lauantaina kuuluu kuoromusiikin klassikoita ja sunnuntaina festivaalien perinteisiä lauluja.

Juhlille osallistuvilla kuoroilla ei ole omia konsertteja, vaan ne esiintyvät erilaisina kokonaisuuksina.

Kaikki osallistujat laulavat lauantain avauslaulut ja sunnuntain päätöslaulut yhdessä

Laulaen tehtyjä mielenosoituksia

Joka viides vuosi järjestettävistä laulujuhlista ei voi puhua ilman niiden historiallista merkitystä Viron yhtenäiselle ja itsenäiselle kansakunnalle. Niillä on ollut valtava poliittinen merkitys rauhanomaisena protestiliikkeenä.

- Kun lavalla on tuhansia ihmisiä, ja rinteessä kuulemassa kymmenesosa Viron väestöstä, se massivisuus mykistää, kuvailee Mieskuoro Laulun Ystävien toiminnanjohtaja Leonard Lindberg laulujuhlien tunnelmaa.

- Jo juhlien tunnelmasta havaitsee, että kaikilla on yhdenmukainen ajattelutapa. En pidä ollenkaan yliampuvana sitä, että virolaisten sanotaan laulaneen itsensä vapauteen.

Nykyisen itsenäisen Viron aikana juhlien poliittisesta latauksesta ei oikeastaan ole jäljellä muuta kuin yhteislaulu Mu isamaa on minu arm.

- Se on aina ollut poliittinen laulu ja hymni, ja se on aina laulettu juhlien päätöskappaleena, kertoo juhlien tiedotuspäällikkö Kadri Valner.

Ensimmäisiä laulujuhlia vuodelta 1869 muistellaan mielellään kansallisen itsetunnon herättäjänä. Sama vahva poliittinen merkitys laulutapahtumilla oli neuvostoimperiumin alkaessa romahtaa 1980-luvun lopulla.

Vuonna 1988 ei ollut varsinaisia laulujuhlia, mutta virolaiset rockmuusikot tekivät isänmaallisia kappaleita, ja 11. syyskuuta laululavalle kokoontui eräiden arvioiden mukaan 300 000 virolaista nostattamaan "talvisodan henkeä" heräävän itsenäisyyden nimissä. Täysi itsenäisyys odotti vajaan kolmen vuoden päässä. Kesää 1988 virolaiset nimittävät laulavaksi vallankumoukseksi.

Laulujuhlat kuuluu YK:n suojelulistalle

Laulujuhlien merkittävyys kulttuurisena aarteena on tunnustettu myös kansainvälisesti. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on ottanut sen aineettoman kulttuuriperinnön suojelulistalle. Listalla ei ole suomalaisia kohteita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laulujuhlien lauantainen konsertti alkaa klo 19 ja sunnuntainen klo 13.

Lauantaina klo 13 lähtee Tallinnan keskustasta Vapaudenaukiolta (Vabaduse väljak) kuorolaisten kulkue kohti laululavaa. Marssireitti kulkee Viru-hotellin edestä.

Kulkueen kokoa kuvastaa se, että kun ensimmäiset marssijat ovat reilun kahden kilometrin päässä sijaitsevalla laululavalla kuluu vielä 3,5 tuntia ennen kuin viimeiset marssijat pääsevät keskustasta matkaan.

Presidentit mukana

Sunnuntaista laulujuhlien suurta konserttia ovat luvanneet saapua kuuntelemaan myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Latvian presidentti Vaira Vike-Freiberga .

  Myös EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi vierailee sunnuntaina Tallinnassa.

Tartossa ja Tallinnassa järjestetään tällä viikolla lisäksi kansainvälinen Europa Cantat -lauluviikko, johon osallistuu useita nuorten kuoroja Euroopasta. Myös kaikki nämä kuorot osallistuvat viikonloppuna Tallinnan laulujuhliin.