Jesuiitat ovat kasvatuksen asiantuntijoita

TS/<br />Leena Kurki ja jesuiittojen esimies Peter-Hans Kolvenbach Roomassa toukokuussa 1993.
TS/
Leena Kurki ja jesuiittojen esimies Peter-Hans Kolvenbach Roomassa toukokuussa 1993.

Jesuiitat kantavat Suomessa kummallista mainetta. Suurin syy kummallisuuteen on Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset , jossa arkkikonnaksi määritellään jesuiittaisä Hieronymus. Hänhän yrittää aivan kolmiosaisenteoksen alkusivuilla murhata Kustaa II Aadolfin. Kun ottaa huomioon Kustaan arvon eräänlaisena luterilaisena pyhimyksenä ja uskon esitaitelijana, on siitä syntynyt lastia Hieronymuksen hartioille.

Ihminen on hyvin herkkä kouluiässä ja varmaan Hieronymuksen ja jesuiittojen syntisäkki on saanut paljon painoa juuri nuorena luetun johdosta. Mitä muuta me sitten tiedämme jesuiitoista? Ehkä joku muistaa, että Ranskan vallankumouksen yhteydessä heidän koulujaan suljettiin ja toimintansa kiellettiin. Niinikään Hitler kielsi heidän toimintansa Saksassa. Heissä on siis jokin voima, jota valtaapitävät pelkäävät.

Jesuiittajärjestön on katolinen sääntökunta, jossa on nykyään 22000 jäsentä. He ovat melkein kaikki akateemisesti ansioituneita ammattimiehiä, joilla saattaa olla useampikin tohtorintutkinto. Sääntökunnan on perustanut Ignatius Loyola (1491-1556), jonka aikana järjestö sai jo merkittävän aseman.

Tutkijan sukellus jesuiittojen luo

Suomalainen sosiaalipedagogiikkaa opettava ja tutkiva kasvatustieteen tohtori Leena Kurki innostui 1980-luvulla jesuiittojen opetusmenetelmistä ja julkaisi ensin tutkimuksen Jesuiitat ja kasvatus (1985) ja toiseksi Jesuiitat, kasvatus ja nykyaika (1986). Kurki pitää edellä mainittuja tutkimuksiaan lähinnä journalismina. Käytännön jesuiittaopetusta hän pääsi sitten seuraamaan erilaisissa ja eriasteisissa oppilaitoksissa ympäri maailmaa. Nyt ilmestyneessä raportissaan Kasva vapaaksi Kurki tekee siinäkin journalismia erinomaisen hienolla tavalla. Kerronta on ytimekästä ja juoksevaa. Turha tieteellinen kikkailu on jäänyt pois.

Jesuiitoilla ei ole yksin kouluja, vaan useita yliopistoja ympäri maailman. Jesuiittojen yliopistot eivät ole mitään tusinayliopistoja, vaan korkeaa tieteellistä tasoa ja tutkimusperinnettä ylläpitäviä laitoksia. Kuten suomalainen sosiaalipedagogiikka, jesuiittojen opetusmetodi perustuu opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Opettajan on ainakin yritettävä saada tasapuolinen opettaja/oppilas-suhde kuntoon. Oppilaan kehittymistä tulee herkistää monipuolisesti, jolloin avataan kuvataide, arkkitehtuuri, musiikki, teatteri, sosiaalipalvelut, urheilu ja puhetaito hänenkokemuskenttäänsä.

Kurki sai yhteyden jesuiittojen korkeimpaan johtoon - osin hyvällä tuurilla - ja sai mahdollisuuden tutustua jesuiittapedagogiikkaan melkein maapallon mittasuhteessa. Hän matkusti ensin Wieniin ja Roomaan, mutta sitten haarukkaan tulivat erilaiset oppilaitokset ympäri maailman: Irlanti, Kolumbia, Intia ja Yhdysvallat. Näistä yhteyksistä rakentuu vahva kuva jesuiittajärjestön kasvatuskentästäkaikkialla.

Oppilaat ovat ansioituneita

Jesuiitat ovat voineet ylpeillä kuuluisilla oppilaillaan. Heitä ovat olleet Cervantes, Calderón, Torquato Tasso, Corneille, Moliere, Alfred Hitchcock, Federico Fellini, Luis Buñuel, Alan Resnais, Zubin Mehta, Charles Laughton, vain muutamia mainiten. Kärkipäätä on myös James Joyce, monista poliitikoista puhumattakaan (mm. Castro, Clinton).

Jesuiitat ovat luonnollisesti kasvattaneet myös uskonnollisia johtajia, paaveja, patriarkkoja, arkkimadriittoja, piispoja. Jos joku nyt saa päähänsä lähteä opiskelemaan teologiaa jesuiittayliopistoon, tarjolla ovat Roomassa Gregoriaaninen yliopisto (Pontificia Università Gregoriana) ja Pontifical Oriental Institute. Tai miten olisi New Yorkissa jesuiittojen yliopisto Fordham, jonka naapurina ovat Lincoln Center ja Metropolitan-ooppera!

RISTO LAINE

Leena Kurki: Kasva vapaaksi. Matka jesuiittojen kasvatusajatteluun . Kirjapaja.

TS/<br />Kansi Heikki Kalliomaa.
TS/
Kansi Heikki Kalliomaa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.