Kulttuuri

Johtaja uskoo tulevaisuuteen

TS/Timo Jakonen
TS/Timo Jakonen

Ohessa on kaikilta Turun taidemuseon elossa olevilta entisisltä johtajilta pyydetty lyhyet kommentit: mitkä ovat museon vahvuudet, mitkä heikkoudet, ja mitä terveisiä itse kukin haluaa lähettää juhlapäivänä.

Vuodesta 2001 museota johtanut Maija Koskinen on löytänyt samoihin kysymyksiin useita vastauksia.

- Satavuotias, loppuvuonna peruskorjauksen kourista entistä ehompana nouseva, ajanmukaistettu taidemuseorakennus on yksi museon vahvuuksista. Osana tätä ovat vaadittavat olosuhteet täyttävä taideteosvarasto (ero entisen ja nykyisen välillä on enemmän kuin yöllä ja päivällä) ja se, että liikuntaesteisetkin pääsevät vaivatta nauttimaan taiteesta.

Vahvuuksina Maija Koskinen luettelee myös kansallisaarteiston arvoisen kokoelman, laajan ja kehittyvän paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston sekä taidemaailmassa että laajemminkin yhteiskunnassa, sitoutuneen, ammattitaitoisen ja joustavan henkilökunnan sekä arvokkaan arkiston ja kirjaston.

- Myös Varsinais-Suomen aluetaidemuseona toimivan taidemuseon hyvä maine on vahvuus: museon kanssa tehdään mielellään yhteistyötä ja sitä arvostetaan taideteosten ja kokoelmien lahjoituskohteena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ja yhä lisää: - Turun taidemuseon ystävät -yhdistys on merkittävä erityisesti nykytaiteen hankkijana. Kaksikielisyyskin on vahvuus, ja se, että niukoillakin resursseilla pystytään tarjoamaan kiinnostavia ja ajankohtaisia näyttelyitä ja monipuolista oheisohjelmaa.

Heikkoudet juontavat Maija Koskisen mukaan juurensa resurssien vähyyteen; talous on tiukoilla ja henkilökunnan määrä pieni.

- Yhteiskunnan nopea muutos ja kehitys näkyy mm. niissä kasvaneissa odotuksissa ja vaatimuksissa, joita taidemuseon toiminnalta (alkaen näyttelytilojen teknisistä olosuhteista) tänä päivänä odotetaan. Näyttelyiden tasosta ei ole koskaan tingitty, mutta monesta muusta olemme toisinaan joutuneet tinkimään.

Maija Koskinen huomauttaa, että Turun taidemuseon talouden rakenne poikkeaa huomattavasti muista merkittävimmistä suomalaisista taidemuseoista:

- Turun taidemuseon pitää "tehdä itse" merkittävä osa vuosittaisesta toimintabudjetistaan. Valtion ja kaupungin antamat toiminta-avustukset, joiden reaaliarvo ei ole noussut, eivät yksinään kata ns. perustoimintatason ylläpitoa. Tämä luonnollisesti heijastuu toiminnan laaja-alaisuuteen, kokoelman hoitomahdollisuuksiin ja kokoelman kartuttamisvaroihin, joiden soisi nykytaiteen kohdalla olevan huomattavasti paremmat.

- Pieni henkilökunta on välillä tiukoilla toteuttaessaan kunnianhimoisesti asetettuja tavoitteita. Tällaisella kokoelmalla tulisi esim. ilman muuta olla oma konservaattori, joka korjaustoimenpiteiden lisäksi huolehtii teosten varastoinnista, lainauskuntoon saattamisesta ja ennaltaehkäisevästä konservoinnista.

- Tällä en halua kuitenkaan antaa liian kielteistä kuvaa; paljon hienoja asioita on voitu ja voidaan toki toteuttaa.

Maija Koskinen löytää taloudellisesta niukkuudesta etuakin: - Suhteet esimerkiksi turkulaiseen yritysmaailmaan ovat olleet vilkkaat ja kehittyneet erityisesti viime vuosina monipuolisemman yhteistyön suuntaan.

Terveisensä Maija Koskinen osoittaa merkkipäivänä erityisesti turkulaisille (toki kaikille taiteen ystäville): - Kannattaa olla ylpeitä Suomen toiseksi vanhimmasta taidemuseosta, sen merkityksestä turkulaiselle taide-elämälle, sen hienosta kokoelmasta ja ansiokkaasta toiminnasta sekä rakennushistoriallisesti merkittävästä, komeasta kaupungin maamerkistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Terveisiä saavat myös päättäjät: - On korkea aika ymmärtää, että kulttuuri ja taide tuottavat, eivät ainoastaan kuluta. Tuotoksia ja niiden vaikuttavuutta voi - ja pitää - rahan lisäksi oppia arvioimaan mittareilla, jotka eivät aina puristu numeroiksi. Ja joskus sitä täytyy investoida kulttuurin infrastruktuuriinkin.