Kulttuuri

Turku on kuin luotu
tanssin aluekeskukseksi

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Ritva Bergström on valmis taistelemaan tanssin aluekeskuksen saamisesta Turkuun maskottinaan pietarilaisystävän tekemä paperiveistos. Tähän asti keskusasiaa on viety eteen päin vain paperilla, nyt olisi toiminnan aika.
TS/Ari-Matti Ruuska
Ritva Bergström on valmis taistelemaan tanssin aluekeskuksen saamisesta Turkuun maskottinaan pietarilaisystävän tekemä paperiveistos. Tähän asti keskusasiaa on viety eteen päin vain paperilla, nyt olisi toiminnan aika.

IRMELI HAAPANEN

Apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartialan (kok) mielestä Turku on kuin luotu tanssin aluekeskukseksi, ja kaupunki on vahvasti mukana viemässä hanketta eteen päin.

- Olemme mm. teettäneet materiaalin, jossa hahmotellaan Varsinais-Suomen tanssin aluekeskuksen ideaa ja toimintamallia. Aluekeskus on myös tulossa kaupungin edunvalvontalistalle, jolla viestitään valtiovallalle meille tärkeistä hankkeista, Hartiala sanoo.

Hän uskoo myös, että kaupunki on omalta osaltaan valmis satsamaan taloudellisesti aluekeskukseen.

- Mutta se, minkä suuruusluokan panostusta tarvitaan, on vielä auki. Tavoitteena on saada myös Turun lähikunnat hankkeen taakse, Hartiala toteaa.

FM Tarja Hyppösen tekemässä muistiossa on alustavia laskelmia siitä, mitä tanssin aluekeskuksen toiminta voisi tulla maksamaan.

Hyppösen arvio on, että keskuksen ylläpitoon tarvitaan vuosittain reilut 90 000 euroa. Perustamis- ja käynnistämisvaiheessa julkisen tuen osuus rahoituksesta olisi 90 prosenttia, mutta myöhemmin aluekeskuksen olisi määrä kasvattaa omarahoitusosuuttaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pitkän tähtäyksen rahoitusmalli jakautuisi seuraavasti: 40 prosenttia valtion aluekeskustukea, 25 prosenttia paikallista rahoitusta ja 35 prosenttia itse hankittavaa rahoitusta.

Koordinaattorimalli

Valtakunnallinen hanke tanssin aluekeskuksista eteni pari viikkoa sitten kelpo harppauksen, kun opetusministeriön työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Tanja Karpelalle (kesk). Työryhmä ehdotti 3-5 aluekeskuksen perustamista, joista ensimmäiset aloittaisivat toimintansa jo tänä vuonna.

Työryhmä ei ottanut kantaa aluekeskusten sijoituspaikkoihin - niistä järjestetään hakukierros - eikä määritellyt tarkkaan aluekeskusten toimintamalleja.

Tarja Hyppösen muistion mukaan Varsinais-Suomeen sopisi organisaatioltaan melko kevyt aluekeskus.

Samaa mieltä on Varsinais-Suomen taidetoimikunnan perustama työryhmä, joka kokosi koko alueellisen tanssin kentän - tanssiteatterit, oppilaitokset, free-kenttä, tanssikoulut, yliopisto, ym. - yhdessä pohtimaan tanssin aluekeskuksen mahdollisuuksia Turussa.

- Sen tulee sijaita "neutraalilla" maaperällä, ei minkään jo olemassa olevan organisaation sisällä, ja keskuksen tärkeimpiä tehtäviä on kentän voimien yhdistäminen, yhteistyön vahvistaminen ja verkottuminen muiden alueellisten toimijoiden kanssa, työryhmän puheenjohtajana toiminut turkulaisen tanssin grand old lady, Ritva Bergström sanoo.

Hyppösen mukaan aluekeskus voisi toimia ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaryhmän johtamana, yhden työntekijän palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Tälle mallille perustuvat hänen laskelmansa keskuksen kustannuksista.

Suurin apu freelancereille

Bergström on Hartialan kanssa samaa mieltä siitä, että Turku on kuin luotu tanssin aluekeskukseksi.

- Kaksi valtionosuuksia saavaa tanssiteatteria (Aurinkobaletti ja Eri), kaksi alan koulutusta antavaa oppilaitosta (konservatorio ja Taideakatemia), asemansa vakiinnuttanut tuotantoryhmä (Pikinini Meri) ja pitkät perinteet vahvojen tanssikoulujen kaupunkina ovat erinomainen perusta aluekeskukselle, Bergström arvioi.

Hänen mukaansa aluekeskuksen toiminnan punaisena lankana tulee kuitenkin olla free lance -taiteilijoiden osan vahvistaminen, sillä koko ajatus tanssin aluekeskuksista on lähtöisin heiltä. Suurin osa tanssitaiteilijoista työskentelee freelancereina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Free-puolella hätä on suurin. Siellä on ongelmia niin työllistymisessä, omien töiden esille tuomisessa, tilojen vuokraamisessa, teknisen henkilökunnan saamisessa kuin markkinoinnissakin, Bergström tietää.

Mahdollisuuksia riskien ottamisiin

Opetusministeriön työryhmä määritteli aluekeskusten tehtäviksi ainakin ammatillisten esitysten tuottamisen, yhteistuotannot sekä vierailu- ja kiertuetoiminnan, sillä keskeisenä tavoitteena on työllistää tanssitaiteilijoita nykyistä enemmän ja laajemmalla alueella.

- Työmahdollisuuksia ja produktioiden tuottamista edistetään mm. lisäämällä yhteistyötä alueellamme järjestettävien monien festivaalien ja kulttuuri-insituutioiden kanssa, Bergström pohtii.

Hän korostaa, että tavoitteena pitää olla tanssijoiden taiteellisen työskentelyn vahvistaminen.

- Että taiteilijat ottaisivat enemmän kovempia riskejä, sillä tanssi on riskien ottamista. Ilman niitä tanssitaide köyhtyy.

Aluekeskuksella riittää Bergströmin mukaan töitä niin ikään nykytanssitietouden levittämisessä ja taidekasvatuksessa, että tanssiteokset löytävät myös yleisöä.

- Tanssiteosten kierrätysmahdollisuuksien lisääminen teosten elinkaaren pidentämiseksi ja ulkomaisten vierailuesitysten tuottaminen olisivat nekin tervetulleita asioita ja vahvistaisivat tanssin statusta. Tanssi pitäisi nähdä alueellisen kehityksen voimavarana, Bergström muistuttaa.

Turun ohittaminen olisi kummallista

Bergströmin tietojen mukaan Turun lisäksi ainakin kuusi muuta kaupunkia ovat kiinnostuneet tanssin aluekeskuksen saamisesta alueelleen.

- Turku ei tue tälläkään hetkellä tanssia niin kuin jotkut toiset kaupungit, mutta olisihan se ikävä, jos tanssin aluekeskus kaatuisi rahaan, Bergström sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että keskus Turkuun saadaan.

- Onko se tänä vuonna perustettavien ensimmäisten joukossa, sitä en tiedä, mutta kyllä Turun ohittaminen tuntuisi hyvin kummalliselta.