Oliko muinaisrunon Caelic finnien kuningas?

TS/Erik Werenskiold<br />Anglosaksisen Beowulf-eepoksen rinnalle suomennetun Widsith-muinaisrunon nimikkosankari Kaukomieli on Jyllannista maailman hoveihin purjehtinut viikinkitrubaduuri.
TS/Erik Werenskiold
Anglosaksisen Beowulf-eepoksen rinnalle suomennetun Widsith-muinaisrunon nimikkosankari Kaukomieli on Jyllannista maailman hoveihin purjehtinut viikinkitrubaduuri.

JARMO WALLENIUS

Widsithon 1 000 vuotta vanha muinaisenglanniksi kirjoitettu anglosaksinen sankariruno. Nyt tästä vain yhtenä käsikirjoituksena säilyneestä ja Exeterin tuomiokirkossa säilytettävään kuuluisaan Exeterin kirjaan sisältyvästä runoelmasta on tehty tieteellisin kommentein ja selityksin varustettu suomennos. Suomentajina on tuttu parivaljakko, filosofian tohtoritOsmo PekonenJyväskylän yliopistosta jaClive TolleyOxfordin yliopistosta. Teos julkistettiin tällä viikolla Turun yliopiston Kalevala-instituutissa, missä Tolley on vierailevana tutkijana.

Aikaisemmin Pekonen ja Tolley ovat suomentaneet muinaisenglantilaisen Beowulf-eepoksen (1999), ja kolmantena työnä luvassa on ainakin Weland-sepästä kertovat muinaisenglantilaiset fragmentit.

Nyt suomeksi ilmestyvän 143-säkeisen runon alkuperäinen tarina on pantu alunperin kasaan 600-700-luvuilla. Sen tekijä on suomentajien mukaan ollut oppinut mies, pappi tai munkki, mutta mitä luultavimmin tekstiin on myöhemmissä kopiointivaiheissa kirjattu lisäsäkeitä.

Sankarina Kaukomieli

Tekstin sankari Kaukomieli tai Kaukamoinen on Jyllannissa asustaneiden myrgingien heimoa.

Hän on seikkailija ja runonlaulaja, joka kertoo mielikuvituksellisista matkoistaan Pohjois-Euroopan todellisten ja tarunhohtoisten muinaiskuninkaiden luokse.

Tarinan keskiössä on pitkä luettelo kadonneen maailman kuningaskunnista ja niiden hallitsijoista.

- On kuin tuntemattomaksi jäävällä tekijällä on ollut tarkoituksena esitellä lukemiensa ja kuulemiensa tietojen laajuutta, pikemmin kuin raportoida tekemistään todellisista matkoista, valistavat suomentajat.

Suomentajien mielestä Widsithin kertoja on nimensä mukaisesti arkkityyppinen hahmo: kuninkaiden ja ruhtinaiden hoveissa kiertelevä laulaja, jota kohtalo kuljettaa ajassa ja paikoissa, ja jonka läsnäolo Scilling-harppuineen kaikkineen symboloi runouden universaalia tehtävää.

Johtajia ja miehiä

Suomalaiselle lukijalle Widsithin (Minerva Kustannus Oy) tekee mielenkiintoiseksi, että teos sisältää lyhyen maininnan finnien Caelic-kuninkaasta. Nimi on täysin arvoituksellinen. Se on kuitenkin yhdistetty perinteisesti kansanrunoutemme Kalevaan ja Kalevanpoikiin.

Tämä anglosaksisen ja itämerensuomalaisen myyttimaailman välinen yhteys antaa aiheen kysyä, onko muinaissuomalaisilla ollut oma kuningas?

- Kuningas on kantagermaaninen lainasana, joka on ilmaantunut tänne pronssikauden ja ajanlaskun alkamisen välisenä aikana. Sitähän esiintyy Turun seudullakin muun muassa Kuninkoja-nimessä, mutta huhta- ja nuottakuningaskäsitteet viittaavat joukon ja työyhteisöjen johtajiin. Tämän puolesta puhuvat muun muassa Laitilasta tehdyt muinaishautalöydöt, valottaa Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että finnekin on alun perin tarkoittanut vain miestä, sillä pronssikaudella noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua juuri germaanimiehet ovat nahkaveneillään etelästä tulleet tänne.

Kuvitteellista vai historiallista?

Pekosen ja Tolleyn mielestä tärkein seikka, joka erottaa maanviljelyä harjoittaneet ja oletetusti juuri Vakka-Suomea asuttaneet finnit Pohjois-Norjan pyyntikulttuuriin erikoistuneista scride- eli hiihtofinneista ja Finnmarkin saamelaisista on Caelecin mainitseminen finnien hallitsijana.

Pääosa Widsith -runon henkilöistä on historiallisia hallitsijoita, joten tuskin Caelickaan pelkän alkusoinnun vuosi osunut tekstissä samalle riville Caesarin kanssa. Ja on muistettava, että myös runon kuulijat ovat olleet oppineita ja ylhäisiä miehiä, joten pelkälle sepittelylle ei ollut varmaankaan sijaa.

Erilaisia selityslinjoja seuraillen tutkijat ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että Caelic-nimi osoittaa järjestötunnuksiin: ylhäistä asemaa merkitsevään punaiseen viittaan ja ryhmysauvaan. Caelic on voinut olla Ruotsin Ynglingien dynastian täkäläisen vastineen, Kalevanpoikien mahtimies.

Jää kuitenkin avoimeksi, ovatko Kalevanpojat olleet kuvitteellinen vai historiallinen mahtisuku tai -järjestö.

Asia voi aueta vain arkeologian avulla.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.