Konserttiarvostelut

Laulun voimaa Pietarista

Pietarin Mariinski-teatterin maineikas kuoro juhlisti torstaina Turun kaupungin 775-vuotissyntymäpäiviä esittämällä Mikaelinkirkossa pääsiäisaiheisen ohjelman. Terveisensä kuoro toi, paitsi Pietarista, myös Lontoosta, sillä ohjelma oli alun perin tehty Kuningatar Elisabeth II:n audienssia varten.

Ja jos halutaan vielä niin nähdä, konsertin lopuksi laulettu toivotus Mnogovo leta (Paljon vuosia!) ennakoi samalla jo ensi vuonna vietettäviä Mikaelinkirkon 100-vuotisjuhlia: kirkon sadas vuosi on siis menossa.

Musiikin keinoin

Reilun tunnin pituinen ohjelma, joka koostuu suhteessa hyvin samantyyppisestä satsista, voi olla kuulijalle raskas. Kun kieltä ei ymmärrä, jäävät jäljelle musisoinnin keinot, jotka kuoro hyvin hallitsee. Dynamiikan, rytmisen muotoilun (ts. agogiikan) ja soinnillisten keinojen turvin toteutetun ohjelman jaksoi kuunnella hyvin loppuun asti.

Ortodoksinen kirkkomusiikki poikkeaa selvästi läntisestä traditiosta, vaikka vaikutteita toki löytyykin, nimenomaan suunnassa lännestä itään. Kun käytettävissä ei ole muita instrumentteja kuin lauluääni, joudutaan ratkaisuihin, jotka ovat välttämättä omintakeisia. Tällainen on esimerkiksi barokin ajalta periytyvä nopea-hidas-nopea -konserttomuoto. Me olemme tottunet Vivaldin, Bachin ja muiden barokin mestareiden soitinkonserttoihin. Tässä konsertissa kuulimme neljä kuorokonserttoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Etenkin konserttojen hitaissa, dynaamisesti rauhallisissa väliosissa kuultiin solistisia osuuksia. Koska kuoro koostuu noin 40:stä solistisen äänen omaavasta laulajasta, syntyy siitä solististen äänten ja kuorosoinnin välinen jännite, jota ei täysin pyritäkään eliminoimaan. Kuoron sointi on meikäläisittäin nähtynä persoonallinen, mutta toisaalta se tarjoaa sellaisia dynaamisia tehoja, joita harvoin kuulee.

Tuttu tuntematon

Säveltäjänimistä tutuin lienee Dmitri Bortnjanski (1751-1825). Hänen teoksensa myös tekivät allekirjoittaneeseen parhaan vaikutuksen. Laulussa Sinua Jumala me kiitämme kuoro jakaantui kaksoiskuoroksi. Molemmista kuoroista olisi ollut yksinäänkin täyttämään soinnillaan suuren kirkkoakustiikan.

Bortnjanskin sävelmiä kuulemme paitsi pääsiäisaikana myös oman itsenäisyyspäivämme tienoilla. Monet suomalaiset ovat nimittäin, kenties tietämättään, laulaneet erästä paljon laulettua Bortnjanskin sävelmää Oi Herra korkein valtiaamme , joka löytyy suomalaisen virsikirjan osastosta "Isänmaa".

ATTE TENKANEN