Kulttuuri

Ystävyyden harrastamisesta
tulokselliseen työntekoon

KIMMO LILJA

Pekka Timonen Timonen kävi pikavauhdilla tapaamassa Finnagoran toiminnasta vastaavan säätiön turkulaisia taustavoimia.

Säätiön hallituksessa istuu mm. kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty, joka oli avainasemassa koko säätiön perustamisessa. Varajäseninä hallituksessa ovat kaupungin yhteysjohtaja Mikko Lohikoski ja yliopiston rehtori Keijo Virtanen.

Finnagoran uudenlainen toiminta-ajatus poikkeaa perinteisistä kulttuuri- ja tiedekeskuksista.

- Emme ole menneen ajan mallin mukainen kulttuuri- tai tiedekeskus, jossa asiat tapahtuvat, vaan läsnäolopalvelu, josta saa tietoa, vinkkejä ja kontakteja. Jokaisella hankkeella on aina paikallinen partneri, Timonen painottaa.

Rahaa säätiöltä ei kannata hakea. Hankkeiden rahoitusmahdollisuudet laajenevat kuitenkin Unkarin EU-jäsenyyden myötä.

Finnagoran ydintehtävä on lisätä vuorovaikutusta Suomen ja Unkarin välillä.

- Ensinnäkin haemme, esittelemme ja välitämme kontakteja eli partenereita. Näistä rakennetaan koko ajan karttuva tietopankki.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisena tehtävänä on kerätä ja jakaa tietoa ja kolmantena luoda ja käynnistää projekteja.

Pitkä, lyhyt historia

Finnagoran historia on sekä pitkä että lyhyt. Keskuksen perustamisesta puhuttiin jo 1930-luvulla, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut. Kun Unkari vuonna 1980 perusti oman kulttuuri- ja tiedekeskuksensa Helsinkiin, lupasi silloinen opetusministeri Kalevi Kivistö (skdl), että Suomikin perustaa oman keskuksensa Budapestiin "ihan kohta".

- Nyt siis tiedämme, mitä tarkoittaa ihan kohta: 23 vuotta, Pekka Timonen nauraa.

Suomen valtio oli jo välillä päättänyt, ettei uusia keskuksia ole enää tarkoituksenmukaista perustaa.

Käytännössä päätös oli helppo ja myös aiheellista pyörtää, olihan koko keskinen Eurooppa Tallinnan ja Ateenan välillä tässä mielessä valkoista aluetta.

Sijaintinsa puolesta Budapest on mitä otollisin. Suomessa ei ole Timosen mukaan vielä oikein tajuttu, mitä merkitsee, että Unkarista on vappuna tulossa Euroopan unionin jäsen.

- Jos emme nyt hakeudu yhteistyöhön Unkarin kanssa, niin milloin sitten, Timonen ihmettelee. Samalla hän muistuttaa, että olemme nyt kilpailutilanteessa: yhdentyvään Unkariin katsovat kaikki.

Hän muistuttaa Suomesta länteen sijaitsevan Unkarin talouskasvun ylittäneen Suomen vastaavan jo monena vuonna peräkkäin.

- Unkari on hitaasti mutta varmasti saavuttamassa Suomen, Timonen vakuuttaa. - Kyseessä on aivan keskeinen, kasvava ja muuttuva alue Euroopassa.

Vahvana taustatekijänä ja valttina on Unkarin ja Suomen poikkeussuhde.

- Tunneside on Unkarin puolella selvästi voimakkaampi, heille me olemme serkkuja, Timonen sanoo. Ystävyys näkyy monella tasolla kansalaisjärjestöistä eturivin poliitikkoihin.

- Asiat ovat olleet mallillaan ala- ja ylätasolla, mutta siinä välissä on ollut tyhjää. Voi myös sanoa, ettei Suomen ja Unkarin välisissä suhteisssa ole viimeisten 10-15 vuoden aikana päästy eteenpäin. Ystävyyttä on harrastettu, mutta työtä ei ole tehty, Timonen tiivistää.

Keskivertosuomalainen tietää varsin vähän tämän päivän Unkarista, ja sama pätee päin vastoin. Kuinka moni esimerkiksi tietää, että Unkarilla on väkilukuun suhteutettuna enemmän Nobel-palkittuja kuin millään muulla maalla? Myös unkarilaisilla olympiavoittajien kuvilla voi tapetoida isommankin seinän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työpöytä käytössä

Helsingissä toimivan kulttuurikeskus Kaapelitehtaan toimitusjohtajan tehtävistä virkavapaalla oleva Timonen on työskennellyt paikan päällä Budapestissa runsaan puolivuotiskauden.

Säätiöllä on käytössään asianmukaiset tilat aivan kaupungin keskustassa. Keskuksessa työskentelee Timosen lisäksi kolme henkilöä, hyvin suomea puhuva unkarilainen neuvonantaja Lilla Bogd?n , projektisuunnittelija, kulttuuriasioihin erikoistuva Henna Salo sekä yksi vaihtuva Suomesta tuleva korkeakouluharjoittelija. Ensimmäisenä harjoittelijana aloittaa Katja Helander Turun yliopistosta.

- Meillä on myös yksi tyhjä paikka, jota taustayhteisöjemme edustajat voivat käyttää, Timonen lupaa.

Johtajan mukaan työkalut alkavat olla kunnossa, joten nyt on konkreettisten asioiden aika.

Nykyisellä mallilla jatketaan ainakin viisi vuotta, minkä jälkeen katsotaan tulos ja päätetään jatkosta.