Paavo Nurmi juoksi
Turun Oopperayhdistyksen kuralle

TS/Arto Takala<br />Paavo Suuri. Suuri juoksu. Suuri uni -ooppera ei vedonnut täkäläiseen yleisöön. Ooppera tuotti tappiota Turun Oopperayhdistykselle kymmeniä tuhansia euroja. Paavo Nurmen roolin lauloi baritoni Hannu Niemelä ja Nurmen vaimon roolin sopraano Johanna Rusanen.,
TS/Arto Takala
Paavo Suuri. Suuri juoksu. Suuri uni -ooppera ei vedonnut täkäläiseen yleisöön. Ooppera tuotti tappiota Turun Oopperayhdistykselle kymmeniä tuhansia euroja. Paavo Nurmen roolin lauloi baritoni Hannu Niemelä ja Nurmen vaimon roolin sopraano Johanna Rusanen.,

RAILI SUOMINEN

Turun Oopperayhdistys on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Itse asiassa kassassa ei ole euroakaan, velkaa sitäkin enemmän. Vuoden 2003 lopulla Turun konserttitalossa esitetty Tuomas Kantelisen ooppera Paavo Nurmi. Suuri juoksu. Suuri uni. aiheutti yhdistykselle alustavien laskelmien mukaan noin 70 000 euron tappion. Oopperan budjetti oli 200 000 euroa.

- Yleisön kiinnostus Nurmi-oopperaa kohtaan jäi paljon odotettua laimeammaksii, eikä pääsylipputuloissa päästy lähellekään ennakkolaskelmia, oopperan tuottaja Susanna Lehtonen sanoo.

- Syitä lienee useitakin. Oopperan tv-taltiointi Helsingin olympiastadionilta ei ollut parasta mainosta kyseiselle teokselle, eikä esimerkiksi turkulainen urheiluväki ottanut Kantelisen "urheiluoopperaa" omakseen kiinnostavasta paikallisesta aiheesta huolimatta. Uudet oopperat ylipäätään ovat järjestäjälle aina taloudellisia riskejä. Se on havaittu aikaisempinakin vuosina, Lehtonen luettelee.

Toisaalta valtion säveltaidetoimikunta suosii avustuksia myöntäessään uutta kotimaista oopperaa. Se näkyi myös Turun Oopperayhdistyksen saamasta avustuksessa viime vuonna, jolloin yhdistyksen valtionapu nousi edellisen vuoden 21 000 eurosta 45 000 euroon. Sen sijaan kaupungin avustus on takavuosista lähes puolittunut. Vielä vuonna 2000 se oli 117 732 euroa (700 000 mk), mutta vuonna 2003 enää 65 000 euroa.

- Kunnan ja valtion avustuksilla on huomattava merkitys oopperan taloudessa. Ilman niitä toiminta ei olisi ylipäätään mahdollista, Lehtonen sanoo.

Turun Oopperayhdistys joutui luopumaan myös konserttitalon kahvilanpidosta ja menetti sieltä aiemmin saamaansa tulot. Pitkään yhdistys hoiti kahvilaa talkoovoimin, jolloin koko kahvilasta saatu tuotto meni yhdistyksen toimintaan. Lehtosen mukaan korvaavaa tulonlähdettä kahvilalle ei ole löydetty.

Susanna Lehtonen muistuttaa, että vaikka esimerkiksi Mikko Heiniön kirkko-ooppera Riddaren och draken vuonna 2000 oli sekä yleisö- että arvostelumenestys, sekin tuotti tappiota, samoin JanacekinOvela kettu vuonna 1999 .

Sen sijaan Nurmi-oopperaa edeltäneet Rigoletto ja Muumiooppera menestyivät niin hyvin, että niistä saaduilla tuloilla Oopperayhdistys pääsi nollaamaan aikaisemmilta vuosilta kertyneet tappionsa. Vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan yhdistyksen talous oli tasapainossa.

Sopiva sali puuttuu

Turussa oopperaesityksiä on järjestetty vuodesta 1890 lähtien. Nykyinen Turun Oopperayhdistys on perustettu 1964. Alkuaikoina esityspaikkana toimi nykyinen konserttitalo ja yhteistyökumppanina Turun kaupunginorkesteri. Vuodesta 1989 lähtien yhteistyökumppanina on ollut myös Turun kaupunginteatteri.

Sen paremmin teatteritalo kuin konserttisalikaan eivät ole ihanteellisia esityspaikkoja musiikkinäytelmille, kuten oopperalle. Konserttisalista, jossa musiikkia ajatellen on hyvä akustiikka, puuttuvat teatteriesityksissä tarvittava näyttämötekniikka, samoin kulissiverstas, ompelimo jne. Kaikki tämä tietää ylimääräisiä kuluja Oopperayhdistykselle, mikä saatiin Nurmi-oopperankin yhteydessä kouriintuntuvasti huomata.

Kaupunginteatterissa kyseiset varusteet ovat omasta takaa, mutta musiikkiteatteria ajatellen sen akustiikka on huono, ja myös ison orkesterin sijoittaminen näyttämön yhteyteen, tavallisesti katsomon ja näyttämön väliin, tuottaa ongelmia.

- Yhdistykselle oopperan esittäminen konserttitalossa tulee kalliimmaksi kuin kaupunginteatterissa, Lehtonen muistuttaa. Mutta ainakaan tänä vuonna teatterissa ei oopperaesityksiä järjestetä. Näin ollen tulevan syksyn oopperaensi-ilta, PuccininTosca nähtäneen konserttitalossa.

Jokainen paikallinen ooppera joutuu pelaamaan varman päälle. Tutut, suuren yleisön rakastamat oopperat kuten Carmen, La Bohéme, Rigoletto,Tosca ja kotimaisista esimerkiksi Viimeiset kiusaukset , joka nähdään tänä keväänä mm. Tampereen Oopperan tuotantona Tampere-talossa, palaavat tietyin välein ohjelmistoon. Niille tuntuu löytyvän aina yleisöä.

Pidemmät sopimukset tarpeen

Turun Oopperayhdistyksen edustajat ovat käyneet selvittelemässä nykyistä tilannetta kulttuurilautakunnan kokouksissa. Yhdistys on suunnitellut turvaavansa oopperatoiminnan jatkuvuuden vakautuslainalla, jonka takaisinmaksuaika olisi viisi vuotta.

Se edellyttäisi kuitenkin kaupungin kanssa useampivuotista sopimusta, jossa kaupunki sitoutuu tietyn suuruiseen vuotuiseen avustukseen sekä yhteistyössä yhdistyksen kanssa tiettyihin tuotantopanostuksiin kuten tähänkin saakka.

Kulttuuritoimenjohtaja Keijo Perälän mukaan lautakunnan valtuudet tehdä yli budjettivuoden ulottuvia sopimuksia on johtosäännössä sidottu vahvistettuun taloussuunnitelmaan, joka koskee vain kahta vuotta budjettivuoden jälkeen.

Keskiviikkona kulttuurilautakunta hyväksyi kahden muutosesityksen jälkeen yksimielisesti Turun kaupungin ja Turun Oopperayhdistyksen välisten neuvottelujen tuloksena syntyneen sopimusehdotuksen, joka koskee oopperaesitysten järjestämistä Turussa vuosina 2004-2006.

Sopimuksen mukaan kaupunki osallistuu oopperaproduktioiden rahoitukseen myöntämällä oopperayhdistykselle vuosittain 70 000 euron avustuksen yhden produktion tuottamiseen. Sopimuksessa määritellään myös kaupungin kulttuurilaitosten eli lähinnä kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin tuotantopanokset oopperayhdistyksen produktioihin. Myös ohjelmavalinnoista sovitaan osapuolten kesken.

Sopimuksen mukaan kaupunki antaa erikseen sovittuina aikoina veloituksetta oopperan esityspaikaksi konserttitalon tai teatteritalon, jollei erikseen sovita esityksen järjestämisestä muualla. Samoin esityspaikan oma tekninen varustus, sen käyttöhenkilöstö jne. ovat veloituksetta käytettävissä oopperaproduktioissa. Turun kaupunginorkesteria saadaan niin ikään käyttää erikseen sovittavin järjestelyin veloituksetta oopperaproduktioihin. Kapellimestarin palkasta sovitaan kussakin produktiossa erikseen. Sopimukseen sisältyy kuitenkin kohta, jonka mukaan kustakin produktiosta tehdään erikseen yksityiskohtainen sopimus Turun Oopperayhdistyksen, kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin kesken. Produktiossa voi lisäksi olla mukana myös muita yhteistyökumppaneita.

Osapuolten aikomuksena on jatkaa sopimusta saman sisältöisenä edelleen vuosina 2007-2008 edellyttäen, että Turun kaupunginvaltuuston vahvistamat kulttuurilautakunnan näiden vuosien taloussuunnitelmat antavat siihen mahdollisuuden.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.