Tule ylös sieltä
kuopasta
JYRKI VUORI
Noin lauloi arkeologille Pentti Saarikoski , ja lisäsi: - Älä kaivele menneitä... Sitä mikä on kadonnut, et tavoita kuitenkaan.
Kuinkahan on. Kun Turku nyt viettää 775-vuotisjuhliaan, yhtenä merkittävänä projektina on mainittu tuomiokirkon ympäristön arkeologiset kaivaukset. Suomen vanhimman kaupunkiasutuksen jäännökset saattaisivat antaa vastauksia moniin kysymyksiin, joita nyt joudutaan pyörittelemään arvausten varassa.
Esimerkiksi siihen, perustettiinko Turku todella vuonna 1229. Jos tällä tiedolla nyt sitten on meille jotakin todellista merkitystä.
Esimerkiksi Turun yliopiston arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on pyrkinyt todistamaan, että Turun kaupunki perustettiin vasta 1200-luvun lopulla. Hänen mukaansa kaupungin alueelta ei ole löydetty mitään esineistöä ajalta ennen 1280-lukua. Eräiden teorioiden esittämää kauppiaitten yhdyskuntaa, ns. varhaista saksalaissiirtokuntaa, ei tuomiokirkon lähistöllä olisi siis ollutkaan.
Vaikka arkeologisia kaivauksia Turun kaupungin alueellakin on tehty jo sadan vuoden ajan, ne ovat yleensä sijoittuneet vain tonteille, joihin on suunniteltu uudisrakennuksia ja jotka siis on joka tapauksessa kaivettu auki.Viime vuonna ilmestynyt, Liisa Seppäsen toimittama laaja artikkelikokoelma Kaupunkia pintaa syvemmältä onkin laajin Turun ja itse asiassa koko Suomen historiallisen ajan arkeologiasta julkaistu teos.
Tuomiokirkon ympäristössä ei ole vielä kertaakaan menty syvälle vanhimpiin kerrostumiin. Näin on helppo kuvitella, että arkeologien sormet syhyävät nyt riivatusti.
Jokainen suuria, tuhansien osien palapelejä koonnut tietää hyvin, millainen tehtävä on kysymyksessä ja millaisen tyydytyksen jokaisen uuden palasen sopiminen kokonaisuuteen tuottaa.
Maallikko kuvittelee helposti, että arkeologi on edelleen se kuopassaan lapion ja harjan kanssa äheltävä menneisyyden kaipaaja, joka hihkuu innosta jokaisen ruukunsirpaleen ja luunsirun löydettyään.
Niin tietysti onkin, mutta tälläkin alalla kehitys on ollut hyvin nopeaa. Esimerkiksi pari viikkoa sitten näillä sivuilla esitelty dosentti Kari Uotilan "tietokonearkeologia" avaa kiintoisia näkymiä uusiin mahdollisuuksiin selvittää vähäistenkin löytöjen perusteella suuriakin kokonaisuuksia.
Kun puhutaan Turun tuomiokirkon, Suomen kansallispyhäkön, ympäristön kaivauksista, saatetaan tietysti törmätä aivan erikoislaatuisiinkin ongelmiin. Ettei taas jouduttaisi kiistelemään jonkin piispallisen luunpalasen alkuperäisestä omistajasta ja siitä, kenelle tällainen pyhä jäännös nykyään kuuluu.
