Yli reunojensa valuva
kermakakkutaikina

Liam Neeson on yksi Richard Curtisin ohjaaman jouluisen komedian henkilökarusellissa kieppuvista brittinäyttelijöistä.
Liam Neeson on yksi Richard Curtisin ohjaaman jouluisen komedian henkilökarusellissa kieppuvista brittinäyttelijöistä.

Vaikka joulun lähestyessä ohjelmistoon ilmestyy aina joka vuosi aikuisyleisön herkistyneisiin tuntoihin vetoavia elokuvia, niin vain harvat filmeistä pysyvät muistissa enää juhlapyhien kaikottua.

Tällä kertaa sesonkisuosikin paikasta kilpailee makeaksi sokeroitu brittikomedia Rakkauttavain , joka ison budjetin kimmellyksenä tarjoaa lujan vastuksen mille tahansa kulutushysteriaa lietsovalle sentimentaaliselle luritukselle. Esikoisohjaajaksi Richard Curtis pääsee leventelemään silmiä hivelevillä resursseilla, jotka tietysti johtuvat hänen maineestaan monien menestyselokuvien ja tv-sarjojen takuuvarmana käsikirjoittajana.

Komediansa alussa Curtis näyttäisi lupaavasti parodioivan laatimaansa reseptiä kassahittiin Neljät häät ja yhdet hautajaiset (1994), sillä kyseiset perherituaalit filmistä tutun laulun saattelemana laukaisevat liikkeelle joulun viettoon valmistautuvien henkilöiden puuhailut.

Lontooseen sijoittuva tarina hajoaa sittemmin rinnakkaisepisodeiksi, joissa seurataan noin kymmenen roolihahmon poukkoilua mutkikkailla lemmenpoluilla. Kun yksi heistä on Englannin pääministeri ja yksi kuollutta vaimoaan sureva aviopuoliso, Curtisin kantavana ideana lienee läpivalaista joulua edeltävinä viikkoina ihmisissä voimistuvaa lähimmäisenkaipuuta yhteiskunnan eri kansankerroksissa. Freskon palaset eivät vain loksahda luontevasti paikoilleen, sillä ohjaajalta puuttuu niiden yhdistämiseen vaadittava sosiaalinen syvätarkkuus ja kriittinen havaintokyky.

Hyväntuulinen komedia toki hymyilee rakkauden monenlaisille ilmentymille usein nautittavan ironisesti, esimerkiksi pornofilmin alastonkohtauksessa piehtaroivat näyttelijät solmivat tuttavuuden arkisen keskustelun kautta osoittamatta vähäisintäkään kiinnostusta harjoittamaansa seksiin.

Toisaalta elokuvassa kosketellaan myös rakkauden esteitä tai rasitteita, jollaiseksi työtoveriaan kauan petiinsä toivoneelle toimistoneidille koituu jatkuva kännykkäriippuvuus henkisesti sairaaseen veljeensä. Filmi laajentaa asteikkoaan myös lapsuuden aikaiseen ensirakkauteen, typerään mustasukkaisuuteen, harkittuun viettelyyn, hetken hairahdukseen, noloon harhalaukaukseen ja kalvavaan katkeruuteen.

Huolimatta aiheensa ansioista Rakkautta vain osoittautuu pian yli reunojensa valuvaksi imeläksi kermakakkutaikinaksi. Jotkut komedian rönsyistä maistuvat pelkältä täytemateriaalilta, sillä ne repsottavat karkeina ja irrallisina vitseinä (Amerikkaan tyttöjä iskemään matkustava nuorukainen) tai uskomattoman hempeilevinä hölmöilyinä (portugalilaista palvelijatarta kosimaan lähtevä kirjailija)..

Yrittäessään miellyttää kaikkia katsojia elokuva hukkuu ennen pitkää lipeviin tunnelmapalasiinsa, jotka Richard Curtis liittää toisiinsa televisiosta oppimallaan lyhytjännitteisellä kerrontatyylillä. Tulokseksi hän saa sitkeän palmikkopullan venyttäessään väkinäisesti katkelmia keksiäkseen niille jokaiselle onnellisen loppuratkaisun sen sijaan että piristäisi kokonaisuutta karsimalla turhia toistoja.

TAPANI MASKULA

Rakkautta vain . Ohjaaja: Richard Curtis. (Julia 1 & Kinopalatsi 1)