Kulttuuri

Faroksen majakka syttyi

Kuninkaantekijät Lasse Kekki (vas.) ja Hannu Salmi ovat syystäkin tyytyväisiä: Christopher Marlowen klassinen tragedia Edvard II on vihdoin saatettu kaiken kansan ihasteltavaksi.
Kuninkaantekijät Lasse Kekki (vas.) ja Hannu Salmi ovat syystäkin tyytyväisiä: Christopher Marlowen klassinen tragedia Edvard II on vihdoin saatettu kaiken kansan ihasteltavaksi.

TUOMO KARHU

Kirjallisuus voi hyvin Turussa. Viime vuosina kaupunkiin on perustettu myös kustantamoja. Niistä tuorein on reilu vuosi sitten toimintansa Richard Wagnerin yli 700-sivuisella omaelämäkerralla Elämäni aloittanut Faros-kustannus Oy.

- Kirja oli meille aikamoinen voimainponnistus. Teos oli kuitenkin pakko tehdä ensimmäiseksi jo siksi, että myöhemmin meillä ei olisi enää ollut varaa siihen, vaimonsa Heli Paalumäen ja veljensä Kari Salmen kanssa Farosta pyörittävä Hannu Salm i sanoo puolivakavissaan.

Wagner-elämäkerralla aloittaminen ei kuulunut kustantamon alkuperäiseen toimintasuunnitelmaan.

- Meillä oli Helin kanssa idea yhdestä toisesta kirjasta, jonka olisimme yhdessä kääntäneet. Sitten tamperelainen saksankielen opettaja Saila Luoma kuitenkin luetutti minulla käännöksensä.

- Hän oli tarjonnut kirjaa isolle kustantajalle, mutta siellä teosta oli pidetty kokonsa vuoksi liian suurena riskinä. Koska olen itsekin ollut Wagner-tutkija, halusin tietysti vaikuttaa asiaan ja julkaista kirjan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vapaa-ajan harrastus

Kustantamon nimi viittaa yhteen maailman seitsemästä ihmeestä, Faroksen majakkaan.

- Halusimme klassisen nimen, joka ei herättäisi kovin negatiivisia assosiaatioita. Faros oli tarpeeksi suureellinen pienimuotoiseen kustannustoimintaamme, Salmi kertoo hymyillen.

Syy oman kustantamon perustamiseen on varsin proosallinen.

- Mietimme Helin kanssa, mitä hauskaa voisimme bibliomaaneina tehdä, kun lapsikin oli syntymässä ja ulkona käyminen vähenemässä. Päätimme ruveta tekemään kirjoja, enemmän vapaa-ajan harrastuksena kuin työnä, kulttuurihistorian professorin virasta virkavapaalla oleva Hannu Salmi sanoo.

- Toisekseen Suomessa voi nykyään toimia pienkustantajana, jos ei tähtää aivan mahtaviin tavoitteisiin. Aika pienilläkin painosmäärillä hommasta saa sen verran, että voi tehdä lisää kirjoja.

Monenlaisia suomennoksia

Viime vuoden puolella Farokselta ilmestyi myös kreikkalais-syyrialaisen Lukianoksen 100-luvulla julkaisema antiikin klassikko Miten historiaa on kirjoitettava .

- Olin jo pitkään katsonut Lukianosta silmät kiiluen. Kaarle Hirvonenhan käänsi teoksen jo 1970-luvulla, mutta kirja ilmestyi vain omakustanteena. Onneksi saimme sukulaisilta luvan teoksen julkaisemiseen.

Tänä vuonna Faros on julkaissut kolme teosta, Jukka Sarjalan toimittaman ja Sari Kivistön latinan kielestä suomentaman tutkielmakokoelman T unteet ja sympatia sekä Christopher Marlowen kuningasdraaman Edvard II sekä Francois-René de Chateaubriandin varhaisromanttinen klassikkoromaanin Atala .

- Tunteet ja sympatia sisältää kolme Turun Akatemian väitöskirjaa 1700-luvun lopulta. Kirja osoittaa, että Suomessa pohdittiin jo vuosisatoja sitten samoja kysymyksiä kuin nykyäänkin: Miten tunteet vaikuttavat elämäämme ja menestykseemme? Rakastammeko niitä, joita muutkin rakastavat? Miksi iloitsemme ja suremme lukiessamme kirjallisuutta?

- Tunteet ovat muutenkin aika voimakkaasti esillä julkaisuissamme, Atala on yhtä tunteiden vuodatusta.

Ensimmäinen Marlowe

Christopher Marlowen tragedian Edvard II ovat suomentaneet Jarmo Haapanen ja Lasse Kekki.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Alun perin käänsin tekstiä omaan käyttööni. Vuosien mittaan olen hyödyntänyt osia näytelmästä niin opetuksessa kuin joissain esitelmissäkin. Teksti oli jo aika valmis siinä vaiheessa, kun Hannu Salmi lähestyi asian tiimoilta, yleisen kirjallisuustieteen assistenttina toimiva Kekki kertoo.

Vaikka Marlowea on ylistetty Shakespearen veroiseksi mestariksi, Edvard II on kautta aikain ensimmäinen Marlowelta suomennettu teos.

- Käännöksen julkaisuun on mielestäni kaksi erityisen tärkeää syytä: kysymys on seksuaalihistoriallisesti keskeisestä tekstistä, ja lisäksi suomennoksen julki saattamisella on yleissivistävä, renessanssin teatterin tuntemusta laajentava merkitys, Kekki sanoo.

- Lisäksi toivon vielä, että joku teatteri tarttuisi tähän. Näytelmä sopii niin isoille laitosteattereille kuin pienille avantgardistisille teattereille.