Harrasta sulokkuutta

Joseph Haydnin säveltäjänmaine oli kiirinyt laajalti 1700-luvun jälkipuoliskolla. Sävellystilauksia ja huomionosoituksia tuli ympäri Eurooppaa. Vuonna 1786 hän sai omaperäisimmän tilauksen, kun espanjalaisen C´adizin katedraalin kaniikki pyysi orkesteriteosta pitkäperjantain jumalanpalvelukseen. Teoksen tuli jaksottua paikallisen piispan lausumien Jeesuksen viimeisten sanojen väliin, ja jokaisen osan piti olla hidas ja kestoltaan kymmenisen minuuttia.

Miten kuvata Jeesuksen ristillä lausumaa seitsämää sanaa - tai oikeastaan lausetta - ilman lauluosuutta, ja pitää kuulijan mielenkiinto yllä pelkästään hidastempoisella musiikilla? Tehtävä oli Haydnille haastava, mutta mitä ilmeisimmin myös kiehtova. Hän jakoi Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä seitsemäksi sonaatiksi, jotka otsikoi Jeesuksen sanojen mukaan. Lisäksi teokseen liittyy johdanto ja maanjäristystä kuvaava päätösosa.

Sanat olivat Haydin mielessä sävellystyössä niin kiinteästi, että jokaisen sonaatin alun voisi laulaa otsikkonsa mukaisin sanoin, ja latinankieliset sanat jopa painettiin nuottiin ensiviulujen kohdalle.

Orkesteriteoksesta on säveltäjän itsensä hyväksymiä versioita muillekin kokoonpanoille. Säveltäjän pian kantaesityksen jälkeen tekemä jousikvartettisovitus lienee tunnetumpi kuin alkuperäinen orkesteriteos. Lisäksi Haydnin wieniläinen kustantaja laati teoksesta pianoversion, ja kuorosovituksellekin Haydn antoi siunauksensa.

John Storgårdsin johtama Tapiola Sinfonietta on levyttänyt Vapahtajamme seitsemän viimeistä sanaa ristillä alkuperäisessä orkesteriasussaan. Storgårds vaalii tulkinnassaan rauhallista arvokkuutta ja herkkiä sävyjä, mikä tuo esitykseen hartautta ja pyhää mysteeriä. Levyltä kuunneltuna hitaiden osien kokonaisuus vaatii todellista keskittymistä, mutta tarjoaa myös suurenmoista musiikin kauneutta. Parhaimmillaan teos on kuitenkin jumalanpalvelusmusiikkina, niin kuin se kantaesitettiin. Tällaisessa täydellisessä muodossaan, tosin jousikvartettiversiona, teos on kuultu Turussakin, arkkipiispa Jukka Paarman lukiessa Jeesuksen viimeiset sanat.

AIJA HAAPALAINEN

Joseph Haydn: Seven Last Words. Tapiola Sinfonietta, joht. John Storgårds. Ondine.