Suomalaisten juutalaisuuden tutkijoiden tekemä oppikirja on jo ennättänyt toiseen painokseen. Kirja on vanha tuttu, mutta tiedot on "päivitetty", kuten nykyään on tapana sanoa.
Suuri osa kirjasta on vanhan raamattuopin kertaamista Vanhan testamentin osalta, mutta tavallisille suomalaisille uutta ovat Timo Veijosen kirjoittama artikkeli juutalaisten uskonnollisista suuntauksista ja Tapani Harviaisen tekstit juutalaisesta uskonnollisesta elämästä ja tapakulttuurista. Samaa on sanottava Anni Maria Laaton kirjoittamista katsauksista juutalaisuuden ja kristillisyyden suhteesta.
Tavallisesti juutalaisuutta pidetään yhtenä monoliittina, suurena "möhkäleenä", mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että juutalaisuudessa on monia erilaisia suuntia, jotka johtuvat siitä, että juutalaiset ovat siroteltuna eri puolille maailmaa. Vainot ja elämä eristetyissä getoissa ovat edistäneet heidän omalaatuista kulttuuriaan.
Jokaisen valistuneen suomalaisen pitäisi lukea turkulaisen Karl-Johan Illmanin tekstit juutalaisvastaisuudesta eli antisemitismistä, joka elää edelleen, vaikka Hitler on ajat sitten kuollut ja kuopattu.
Illmanin mukaan antisemitismi kulkee usein käsi kädessä muukalaisvihamielisyyden kanssa. Ranskassa on Euroopan suurimpia juutalaisyhdyskuntia. Siellä muukalaisvihamielisyyttä lietsoo Front National -puolue (Kansallinen rintama), joka vuonna 2002 sai 4,5 miljoonaa ääntä. Juuri Ranskassa Israelin ja palestiinalaisten yhteenotot on liitetty yhteen ja seurauksena on ollut synagoga-tuhot. Antisemitismi on tuttua myös monissa Itä-Euroopan maissa.
Gideon Bolotowsky on kirjoittanut Suomen juutalaisista seurakunnista ja juutalaisten järjestötoiminnasta maassamme. Kovin suuri joukko ei ole: vuonna 2001 Helsingin juutalaiseen seurakuntaan kuului 1 416 jäsentä ja Turun seurakuntaan 131 jäsentä. Suomeen on viime vuosina muuttanut 250-300 israelilaista, mutta harva heistä on liittynyt seurakuntiin.
RISTO LAINE
Ikkuna juutalaisuuteen. Historia, usko kulttuuri. Toimittanut Jouni Turtiainen, 2. uudistettu painos. Yliopistopaino 2003.
